perjantai 30. joulukuuta 2016

VÄHÄN NIITÄ EI NIIN HYVIÄ TAPOJA


x Pidän liiankin usein turhaan joitain sähkölaitteita päällä, esimerkiksi telkkaria tai valoja sellaisissa paikoissa, missä en edes ole tai ei tarvitsisi pitää.

x Kun tiskipöytä on tyhjä ja ensimmäiset astiat likaantuu, ja jos en heti laita niitä ensimmäisiä suoraan tiskikoneeseen, lopputulos on se, että ne menee sinne tiskoneeseen vasta sitten, kun astioita on niin iso kasa, ettei sekaan mahdu enempää. Oon onneksi tosin jo pikkuhiljaa oppinut laittamaan heti astiat koneeseen! Alkoi se sotku kieltämättä kyllästyttää.

x Vaikkei miun tekis mieli, juon silti tavan takia useamman kupin kahvia aamuisin. Ja jos lähden keskustaan, ostan lähes aina jostain yhden kupillisen. Ja miulla meneekin kahviin liikaa rahaa.

x Jätän usein sellaiset asiat viime tinkaan, joiden tekeminen ei kiinnosta miuta tarpeeksi. Kirjoitan aina ylös kaikki hoidettavat asiat, mutta teen sieltä aina ne kivoimmat ensin ja sysään viimeiseen asti niitä vähemmän kivoja.


x Oon todella hidas vastaamaan sähköposteihin. Luen aina aika nopeasti uudet, mutta usein miulla menee useampikin päivä vastaamiseen. Yritän tosin koko ajan petrata tätä, koska inhoan itse henkilökohtaisesti sitä, jos vastaamiseen menee kauan.

x Vaikka menisin kuinka aikaisin sänkyyn, katson silti aina jotain sarjaa niin kauan, kunnes silmät ei meinaa enää pysyä auki. Oon yrittänyt välillä siirtyä siihen, etten katsoiskaan sarjaa iltaisin vaan lukisin kirjaa, mutta se on vaan jäänyt tavaksi ja siitä onkin yllättävän vaikeaa päästä eroon.

x Kiroilen välillä joissain tilanteissa huomaamattani aika paljonkin, ja tää on sellanen juttu, josta en tykkää ollenkaan. Kiroilin joskus paljon, jonka takia se on vähän jäänyt. Oon siitä kuiteskin jo paljon päässyt eroon!

x Unohdan liian usein kauppaan mennessäni kangaskassin kotiin, ja joudun sen takia ostamaan muovikasseja. Sitten säästän niitä sen takia jos ''joskus vaikka johonkin tarvitsen'', ja aika harvoin niitä oikeesti tarvitsen. Ja sitten niitä kertyy.

tiistai 27. joulukuuta 2016

RAW 'N MORE

Ollaan Pinjan kanssa pohdittu sekä listattu monia paikkoja, joissa halutaan käydä. Kahviloita, ravintoloita, ulkomaita ja festareita näin muun muassa. Tykätään molemmat suunnitella sekä on kivaa tehdä erilaisia juttuja yhdessä, kun on aika samanlaiset ajatusmaailmat, mieltymykset ja arvot.


Viime viikolla toteutettiin taas yksi ajatus, ja käytiin Raw n' More nimisessä kahvilassa, johon rakastuttiin molemmat. Ruokiin sekä ympäristöön. Törmäsin muutama viikko sitten instagramissa kuvaan, jossa oli kyseisen kahvilan ruokia, ja kuvan raakapitsa, raakakakku ja raakasuklaakonvehdit sai miut vakuuttumaan siitä, että siinä kahvilassa on pakko päästä käymään!

Paikka oli ihanan pikkuinen, kaunis ja valoisa. Miulle tuli siitä heti ensimmäisenä mieleen Lontoon Nama foods kun astuin ovesta sisään. Tuli kyllä niin hyvä fiilis, kun tää kahvila sai vahvasti ajatukset takaisin siihen ihanaan kaupunkiin. En ollut edes ajatellut, että täältä Suomestakin löytyy paikka, jossa on noin paljon erilaisia raakaruokia tarjolla!


Koska raakapitsaa olin maistanut Lontoossa, halusin kokeilla nyt jotain muuta, ja päädyin pitkän pohdinnan jälkeen raakawrappeihin, johon myös Pinja päätyi päivän keiton lisäksi. Haluttiin myös tietysti jotain makeaa, joten otettiin raakakakut ja pienet suklaiset jutut. Mie otin trio eli mansikka-vanilja-suklaakakun sekä riisisuklaata, ja Pinja appelsiini-tyrni-suklaakakun sekä fudgepallon.

Oltiin koko settiin enemmän kuin tyytyväisiä, ja sanoinkin Pinjalle siinä syödessä, etten osaa edes kuvailla, miten hyvää kaikki syömäni oli. Voin vaan suositella tuota paikkaa! Aijon ihan varmasti mennä tuonne joskus uudestaan.

sunnuntai 25. joulukuuta 2016

UUSI KAMERA

Yks tän joulun parhaimpia juttuja rauhallisuuden, rentoutumisen, fiiliksen, hyvän ruoan sekä ihanan seuran lisäksi on ehdottomasti tämä uusi kamera. Oon ihan super innoissani tästä, enkä malta odottaa sitä, kun pääsen tätä kunnolla käyttämään ja testailemaan!


Pitkään tutkiskelin netistä miulle sopivaa sekä miellyttävää kameraa, ja lopulta vaihtoehtoja oli kaksi. En osannut päättää niiden väliltä, joten päätin mennä ihan liikkeeseen joltain ammattilaiselta kysymään mielipidettä. Juteltiin pitkään, vertailtiin sekä vähän testailtiin ja päädyin lopulta tähän, ollen 100% varma siitä, etten tehnyt väärää valintaa.

Vanhaan kameraan tässä on todella paljon eroja - enkä koe sen miun canon eos 1100d kameran olevan huono, mutta se ei vaan enää palvellut omia tarpeita. Ja tottakai sitä haluaa kehittyä siinä asiassa, mitä tekee paljon. Eikä se onnistu jos tuntuu siltä, että seisoo paikallaan sen kehityksen kanssa. Nyt oli aika saada jotain muuta tilalle, ja tähän oonkin aivan rakastunut.

Tärkeimpiä eroja miulle tässä on muun muassa megapikselien määrä joita on puolet enemmän kuin edellisessä, kääntyvä näyttö, sisäänrakennettu WIFI ja NFC sekä tämän pienempi koko. Useampaankin otteeseen turhautti kanniskella isoa kameraa, koska se vei paljon tilaa ja painoi laukussa muiden tavaroiden kanssa. Kun menee useammaksi tunniksi kävelemään esimerkiksi keskustaan niin on kiva, että kameraa on helppo ja kantaa sekä ottaa esille kuvia varten, eikä vie paljoa tilaa tai rasita olkapäätä.

Ja merkkinä Canon oli ehdoton - pidän siitä henkilökohtaisesti eniten.


Eilinen jouluaatto meni todella ihanasti - jaettiin lahjat, nautittiin seurasta, ruoasta sekä hyvästä viinistä ja rentouduttiin, ilman mitään sen ihmeellisempää. Ja se ehkä siinä olikin parasta. Ei tarvinnut tehdä mitään kummoista, kunhan oltiin ja otettiin rauhallisesti. Välillä (tai no, omalla kohdalla liiankin usein) sitä unohtaa oikeesti vaan pysähtyä, jättää kaikenlaiset stressit hetkeksi syrjään ja antaa aikaa sellaiselle ''tekemättömyydelle'', mutta onneksi joulu on juuri sitä varten.

Poden usein huonoa omatuntoa siitä, jos en mukamas tee jotain tärkeää tai edistävää, vaikka sehän on myös älyttömän tärkeää oman hyvinvoinnin kannalta, ettei aina vaan tee jotain. Välillä on enemmän kuin hyvä vaan lojua sohvalla, katsoa sitä lempisarjaa, juoda hyvää viiniä ja keskustella pitkään lähimmäisen kanssa, lueskelella hyvää kirjaa tai tehdä ihan mitä vaan, mikä saa itsensä hetkeksi oikeesti rentoutumaan. Unohtamaan mahdolliset huonot asiat ja huomaamaan, miten ihanaa on myös ihan vaan olla.

Tänään jatkuu tämä lojuminen hyvällä omatunnolla - tällä hetkellä makaan sängyssä, netflixissä pyörii hyvä sarja, lasissa on lämmintä glögiä sekä viereisessä huoneessa sisko, jonka seuraan menen tämän oman hetken jälkeen. Nauttikaahan tekin tästä päivästä, ja muistakaa rentoutua. ♥

torstai 22. joulukuuta 2016

NE ARKIPÄIVIEN PIRISTYKSET

... Hyvää raakakakkua ja lattea, ihanan ystävän seurassa viihtyisässä kahvilassa.

... Kun unohdat jotain johonkin, esimerkiksi kaupassa kassahihnalle, ja tuntematon henkilö tuo sen siulle.

... Kynttilät, viltti, villasukat ja hyvä sarja.

... Mutanaamiot ja itsetehty kuorinta huulille sekä kasvoille.

... Kun on kauppakeskuksessa, kaupassa tai kahvilassa, ja hyviä muistoja herättävä tai oma lemppari biisi alkaa soida.


... Kylmien sormien lämmittäminen pidellen kuumaa juomaa.

... Kun menet ostamaan jotain, ja se onkin tarjouksessa tai saat esimerkiksi kaksi yhden hinnalla (niinkuin eilen sain starbucksista kaksi kahvia yhden hinnalla, jonka huomasin vasta kassalla! jos miulta kysytään, niin kyllähän kahvi kelpaa aina)

... Puhtaan pyykin tuoksu.

... Kun sataa ja bussi tulee ajoissa, eikä tarvitse odottaa kauaa.

... Siisti koti - ainaskin omalla kohdalla tuntuu, että kulkee ajatus paremmin ja stressi lievittyy, kun ympäristö on viihtyisä ja siisti.


... Tyynyn kääntäminen sille viileämmälle puolelle, juuri ennen kuin käy nukkumaan. 

... Kun tuntee pitkään kestäneen flunssan pikkuhiljaa katoavan.

... Ripset ripsihuollon jälkeen, ja hiukset kampaajakäynnin jälkeen.

... Kun ajatukset kohtaa täysin jonkun toisen kanssa, ja on helppo keskustella sekä ymmärtää toista.

... Kohteliaisuus, kiittäminen, ja kiitollisuus.

maanantai 19. joulukuuta 2016

MATERIAONNELLISUUDESTA

Syvennyn aina välillä pohtimaan materiaonnellisuutta. Minkälaisia erilaisia variaatioita siitä on ja mikä on oma suhteeni siihen, tai miten suhde siihen on muuttunut verrattuna aikaisempaan. Milloin kyse on vaan nimenomaan siitä materian omistamisen onnellisuudesta, ja milloin siinä on kyse enemmästä.


Kun olin yläasteikäinen, kyse oli juurikin siitä onnellisuudesta, joka tuli materian saamisesta ja olemisesta. Siitä, että sitä oli paljon, ja tuli uutta mahdollisimman usein lisää. Aina kun sain rahaa, halusin ostaa jotain, lähinnä tavaraa tai vaatteita. Jotain, mikä on näkyvillä.

Muistan kylläkin, ettei se onnellisuus kestänyt kauaa. Varsinkaan, jos en löytänyt mitään oikeasti ihanaa ja sellaista mitä halusin, vaan ostin vaan sen takia, koska mukamas piti ostaa. Välillä jäikin jotkut jutut kokonaan käyttämättä tai johonkin kaapin pohjalle, mistä sitten joskus myöhemmin löytyi, enkä edes muistanut omistavani jotain sellaista. Huoneeni pursusi tavaraa, eikä yhdessä vaiheessa mitään meinannut edes enää mihinkään mahtua. Perheeni usein sitä kommentoikin, mutta lähinnä vaan suutahdin enkä ymmärtänyt, miksi se määrä oli huono asia. Sehän oli rahan saamisen tarkoitus - kasvattaa kaikenlaisia kokoelmia ja lisätä kaappeihin sekä esille juttuja?


Tällä hetkellä, en osais enää edes kuvitella ajattelevani noin. Että rahan käyttämisellä ois merkitystä vaan, jos se on jotain konkreettista materiaa. Kävin yhdessä vaiheessa pikkuhiljaa kaikkea mitä omistin läpi, ja paljon enemmän hävisi, kuin jäi. Rehellisesti nykyisessä kodissani on vaan sellaisia juttuja, joita oikeesti tarvitsen tai mistä tykkään paljon. Ja näin on paljon parempi.

Rahalla saa niin paljon tärkeämpiäkin asioita. Niinkuin esimerkiksi ihan vaan sen katon pään päälle. Sähköä ja vettä kotiin. Hyvää ruokaa, mukaan kaupasta taikka sitten jossain ihanassa ravintolassa tai kahvilassa ystävän seurassa. Matkakortin, jolla pääsee kulkemaan helposti paikasta toiseen - junalla, bussilla, sporalla taikka metrolla. Reissuja, ihan vaan toiseen kaupunkiinkin tai ulkomaille, ja matkustaminen on miun mielestä yks parhaimpia juttuja elämässä. Tai festarit ja keikat, niissä jos missä on fiilistä.

Tottakai materiakin tekee onnelliseksi, mutta siinäkin on eroja, että mikä siinä tekee. Määrä, vaiko se laatu ja sen tietyn materian merkitys. Esimerkiksi tilasin uuden kameran, jotta pystyn taas kehittymään lisää, voin ottaa parempia kuvia ja saan toteuttaa itseäni sitä kautta. Tai jos löydän jonkun ihanan vaatteen tai huulipunan, niin ostan kyseisen kappaleen sen takia, että miulla on hyvä ja itsevarma fiilis sen kanssa, sekä tiedän sille tulevan paljon käyttöä. Enkä sen takia, että olis taas vähän lisää. Ostan, jos oikeesti tykkään, enkä täytä turhaan taas täyteen kaappeja sellaisella, jota en edes niin paljoa halunnut.


Ja nyt, kun on vähemmän kaikenlaista materiaa kuin joskus ennen, niin tuntuu jollain tavalla helpommalta. Osaa arvostaa enemmän niitä juttuja, mitä on. Ja tulee onnelliseksi juurikin niistä kyseisistä jutuista, eikä siitä omistamisen määrästä.

Vaikka kuinka kliseistä se onkin, niin vähemmän on enemmän.

lauantai 17. joulukuuta 2016

15x TÄN VUODEN AIKANA TAPAHTUNUT

Tasan viikko jouluaattoon, ja tasan kaksi viikkoa vuoden viimeiseen päivään! Yleensä vuoden lopussa miusta tuntuu siltä, että vuosi on kulunut nopeasti, mutta tällä kertaa oikeastaan ei - tuntuu siltä, kuin jotkut alkuvuodesta tapahtuneet asiat olisivat jo ainaskin yli vuoden vanhoja juttuja. Tämä vuosi on siis tuntunut ''pitkältä'', mutta ei mitenkään tylsällä tai huonolla tavalla. On vaan tapahtunut paljon kaikenlaista, ja isojakin muutoksia.

Ja koska vuosi alkaa olla lopuillaan, on jo hyvä hetki vähän pohtia kulunutta vuotta ja sitä, mitä tän aikana onkaan tapahtunut. Kokonaiseen vuoteen mahtuu paljon asioita, mutta kokosin tähän nyt joitakin juttuja. Sellaisia, jotka tulivat ensimmäisenä mieleen, kun aloin pohtia vuotta 2016. 


... Kokeilin ensimmäistä kertaa joogaa, ja rakastuinkin siihen heti ensimmäisellä kerralla. Huolsin myös kehoa paljon enemmän, kuin ennen oon muun urheilun ohella tehnyt. Esimerkiksi ihan vaan venyttelemällä säännöllisemmin.

... Sain lähetteen lääkäriltäni fysioterapiaan selvästi arkea häiritsevien selkä- ja hartiajumien takia, ja kävin fysioterapiassa muutaman kuukauden ajan säännöllisesti joka viikko. En edes muistanut, miltä tuntui se, kun selkä ja hartiat eivät tuota ongelmia tai kipuja. Enkä ollut ajatellut, että fysioterapia voisi tehdä noin hyvää - olo oli ja on ollut niin paljon parempi.

... Oon uskaltanut ottaa enemmän riskejä ja tehdä sellaisia juttuja, jotka ei oo tuntunut helpoilta tai ehkä niin tutuilta ja turvallisilta, sekä vähentänyt turhaa jossittelua.


... Aloitin viimeisen vuoden lähihoitajaopinnoissani, ja ennen sitä tein keväällä valinnan erikoistumista varten. Niinkuin olin ajatellutkin useamman vuoden, valinnaksi tuli lasten- ja nuorten hoito ja huolenpito. Ja vaikka aluksi näyttikin siltä, ettei tämä onnistukkaan, niin useamman kuukauden stressin ja valintojen pohtimisen jälkeen se olikin mahdollista.

... Ja tuon valinnan seurauksena tapahtuikin se tähän mennessä yksi elämäni suurimpia muutoksia - muutto ensimmäistä kertaa yksin, ja samalla muutto ensimmäistä kertaa toiseen kaupunkiin. Yksin uuteen paikkaan muuttaminen olikin vaikeampaa ja henkisesti rankempaa, kuin olin ajatellut sen olevan, mutta tällä hetkellä pystyn rehellisesti sanomaan, etten oo koskaan ollut yhtä onnellinen siitä, missä olen. Tunnen täällä olevani paljon enemmän kotona, kuin edellisessä kaupungissa.

... Aloitin tän blogin kirjoittamisen, ja löysin sitä kautta useammankin uuden intohimon -  kirjoittaminen, valokuvaaminen, kuvien muokkaaminen, leipominen sekä ylipäätään kiinnostus kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin on vaan vahvistunut tän blogin myötä. En osais enää kuvitella elämää ilman tätä.


... Kävin ulkomailla kaksi kertaa, ja molemmat olivat ensimmäisiä kertoja kyseisissä paikoissa - Englanti sekä Viro. Tallinnan päiväristeily siskoni kanssa (en tosiaan tiedä, miksen oo aikaisemmin saanut aikaiseksi käydä Virossa), sekä neljän päivän matka Lontoossa siskon ja isän kanssa. Rakastuin etenkin tuohon Lontooseen. Olen ihan varma siitä, ettei tuo ollut viimeinen kerta, kun sinne menen. Siellä oli jotenkin niin kiva tunnelma sekä ympäristö, ja niin hyvät mahdollisuudet terveellisesti syömiselle. Ruoka olikin yks matkan kohokohtia. ♥

... Oon uskaltanut enemmän tehdä just sitä, mikä tuntuu hyvältä, ja kuunnellut omaa fiilistä. Ymmärtänyt taas vielä enemmän, miten loppupeleissä vaan sillä, mitä itse ajattelee, on se merkitys. Sillä, että on itse tyytyväinen itseensä ja siihen mitä tekee.

... Tein töitä hyvinvointikahvilassa, joka oli miulle sanoinkuvaamaton mahdollisuus. Se oli yks sellainen juttu, jota oon ajatellut paljon ja unelmoinut, enkä osannut edes kuvitella sen toteutuvan siinä vaiheessa, missä se toteutui. Tein sen lisäksi myös lastenhoitoa keikkaluontoisesti, josta tykkäsin paljon!


... Tajusin ja opin kokemuksien kautta sen viimein oikeesti, että monenlaiset jutut voi olla mahdollisia, vaikka ne tuntuiskin mahdottomilta. Kunhan vaan jaksaa yrittää, panostaa ja luottaa itseensä.

... Hankin ensimmäistä kertaa ripsienpidennykset, vaikka aina ennen sitä sanoin, etten koskaan haluaisi niitä. Otin ne maaliskuussa, ja edelleenkin huollan niitä. Kyllä ne vaan helpottaa arkea paljon, sekä tykkään muutenkin siitä, miten ne korostaa silmiä ja muutenkin kasvojen ilmettä. Kiinnostuin sen lisäksi myös enemmän kasvojen hoidosta, ja siirryin joissakin meikeissä sekä hoitotuotteissa luonnonkosmetiikkaan.

... Oon tutustunut uusiin, ihaniin ja mahtaviin ihmisiin, joista osasta on tullutkin todella läheisiä ja tärkeitä ystäviä.


... Aloin syödä vegaanisesti, ja oon edelleenkin vaan niin tyytyväinen siihen muutokseen. En tiedä onko tämä lopullinen muutos, mutta tällä hetkellä tuntuu oikeelta, ja se on kaikista tärkeintä.

... Ostin pitkän harkinnan jälkeen vihdoin uuden kameran (itseasiassa eilen meni tilaukseen, ja saapuu ensi viikolla!!), ja tästä oon aivan super onnellinen. Miulla on ollut sama kamera melkein 6 vuotta, ja kyllä se toimii edelleen, mutta oon sen verran jo kehittynyt tuossa 6 vuoden aikana, ettei valokuvaaminen oo tuonut enää sellaista iloa, mitä se toi ennen. En malta odottaa kameran saapumista, saan varmasti taas niin paljon uutta, ihanaa ja inspiroivaa fiilistä valokuvausta kohtaan!

... Itsenäistyin älyttömän paljon. Paljon enemmän, kuin oisin osannut muutama vuos takaperin kuvitella. En todellakaan ois ajatellut olevani nyt tässä pisteessä, monen asian kohdalla. Ja sen takia oon niin ylpeä itsestäni. Itseään ja omia saavutuksiaan pitää muistaa arvostaa.

torstai 15. joulukuuta 2016

MITÄ LÖYTYY AINA KUIVAKAAPISTANI OSA 1/2 - SUPERFOODIT JA TEET

Huomaan kaupassa käydessäni aina välillä alitajuisesti itseni katselevan, mitä muiden ruokakärryistä ja koreista, tai kassahihnalta edessä olevalta löytyy. Ihan vaan mielenkiinnosta - tykkään myös keskustella muiden ruokatottumuksista ja ruoasta ylipäätään. Lähipiirissäni vitsaillaankin välillä siitä, kun saatan usein kysellä erilaisia juttuja ruokatottumuksiin liittyen, esimerkiksi mitä toinen on syönyt aamupalaksi tai mitä ostaa useimmiten kaupasta kotiinsa.

Tämän takia ajattelinkin toteuttaa tällaisen kaksiosaisen postauksen, jossa kerron, mitä löytyy aina miun kuivakaapista. Kun kyseiset jutut loppuu, lähtee seuraavalta kauppareissulta poikkeuksetta samaa tavaraa mukaan. Toki nämäkin välillä muuttuvat, mutta nyt esimerkiksi nämä mitä tässä mainitsen, on useamman vuoden jo löytynyt aina kaapista. On siis todellakin muodostunut vakkareiksi keittiössä! Ajattelin myös mahdollisesti toteuttaa postauksen, jossa kertoisin, mitä juttuja löytyy aina miun jääkaapista.

Mites teillä, onko jotain tiettyjä vakkareita keittiön kaapeissa, vai vaihteleeko paljonkin vai eikö tule sen kummemmin ajateltua asiaa?


Chia-siemenet

Näitä tulee oikeastaan käytettyä päivittäin - laitan joka ilta noin 1rkl chia-siemeniä liukenemaan veteen yön yli, ja aamulla lisään puuron sekaan. Kiinnostuin näistä silloin enemmän, kun luovuin maidosta ja aloin miettiä muita kalsiumin lähteitä, ja chia-siemenistähän sitä saa ihan kivasti. Niissä on myös paljon kuitua ja proteiinia, jonka takia otin ne myös käyttöön jokaiseen aamuun. Pitää hyvin nälkää poissa ja kivaa lisäenergiaa aamuihin!

Chlorella-jauhe

Mainitsinkin tällä videolla, miten tämä jauhe kuuluu myös jokaiseen päivään, niinkuin chia-siemenetkin. Juon joka aamu lasillisen tätä (1-2tl jauhetta ja kylmää vettä, välillä myös limeä tai sitruunaa) koska onhan tuossa paljon kaikenlaisia vitamiineja, ja tykkään siitä fiiliksestä, mikä miulle tulee sitä juodessa. Kuinka terveelliseltä tuntuu juoda aamulla lasillinen ihan vihreää juomaa, jonka tietää olevan ravinnerikasta levää? Tulee pelkästä tiedostamisesta hyvä fiilis!

Kookosöljy

Paistamiseen, smoothien sekaan, raakaleivontaan, muuhunkin leivontaan ja monenlaiseen käyttöön! Monipuolisuutensa takia tätä aina löytyykin. En tiedä miksi, mutten oo koskaan käyttänyt kookosöljyä muuhun, kuin ruoanlaittoon - vaikka täähän on todella tunnettu muustakin. Vaikka esimerkiksi siitä, että meikit saa puhdistettua. Oon useasti kyllä ajatellut, mutten vaan oo saanut aikaiseksi. Pakko kyllä kokeilla joku päivä!


Raakakaakaojauhe

Rakastan puuroa, johon lisään agavesiirappia, kanelia ja tätä kyseistä jauhetta, aamujen luksusta. ♥ Myös terveellisempään kaakaoon erittäin hyvä, smoothien sekaan, tuorepuuroon, tai erilaisiin suklaisiin leivonnaisiin! Kiinnostuin tän käytöstä, kun tajusin, että suklaisia juttuja voi nauttia terveellisestikkin, juurikin tämän avulla. Runsas määrä antioksidantteja sekä magnesiumia, ja siinä sivussa muutakin (esimerkiksi sinkkiä). Kuumentamallahan suurin osa ravintoaineista katoaa, mutta koska kyseessä on raakajauhe, niin kaikki on vielä tallella, paitsi tietenkin jos käyttää tätä niin, että kuumentaa. Parempi vaihtoehto tosin silloinkin, kuin jokin perus sokerinen kaakaojauhe!

Kookossokeri

Kun valkoinen sokeri katosi kotikäytöstä, tuli käyttöön agavesiirappi, stevia ja kookossokeri - eikä mitään muuta makeuttajaa oo lähtenyt sen jälkeen kaupasta kotiin. Ja näihin oon ollut super tyytyväinen. Kookossokeri on sellainen, jota käytän eniten leivonnassa.


Uni-, valkoinen- sekä vihreätee

Näistä kolmesta löytyy aina jonkinlainen paketti, koska juon teetä päivittäin. Valkoista ja vihreää vuorotellen fiiliksen mukaan, ja uniteetä joka ilta, juuri ennenkuin menen pesemään hampaat ja käyn nukkumaan. Tällä hetkellä onkin kaikki samalta merkiltä, mutta tuon kyseisen merkin teet on todella hyviä! Tällä hetkellä miulla ei oo miun ylivoimaista lempparia, mutta mintun makuinen valkoinen tee tältä Clipper-merkiltä on parasta, ja sitä ostankin varmasti seuraavaksi paketiksi.

tiistai 13. joulukuuta 2016

BEST OF CHRISTMAS

Kaikenlaisten ruokien, leivonnaisten, sekä kanelin ja kardemumman tuoksu, sekä noiden kahden mausteen kova kulutus.

Piparien leipominen sekä piparimausteen hyödyntäminen muuallakin, niinkuin esimerkiksi aamupuurossa tai raakasuklaassa.

Kynttilät ja kaikenlaiset ihanat valot ulkona olevan pimeyden keskellä, ja sisällä tuomassa fiilistä.

Joka aamu kalenteriluukun avaaminen, päivien laskeminen jouluaattoon.


Kengissä narskuva hanki, lumen kauneus ja sen tuoma valoisuus, jotka piristää päiviä kylmästä huolimatta.

Joulukuusen koristelu, ja siitä välittyvä fiilis.

Lahjojen suunnittelu, niiden ostaminen sekä antaminen.

Rentoutuminen, pyhien rauhallisuus ja kyseisinä päivinä aikaisin herääminen, että saa kaiken irti niistä.


Lämmin glögi, kaakao, jouluiset teet, piparilatet ja riisipuuro.

Helsingin keskustan Stockmannin kauneus, sekä muutenkin kauniisti laitetut kadut, kauppakeskukset tai kauppojen jouluiset näyteikkunat.

Perheen ja muidenkin läheisten kanssa oleminen.

Ylipäätään se fiilis, mitä joulu tuo.

sunnuntai 11. joulukuuta 2016

6x KULUNEELTA VIIKOLTA


x Olin ihan älyttömän innoissani, kun kuulin alkuviikosta Café Kokolla olevan pop-up kahvila Helsingissä Keskuskadulla tän joulukuun ajan!! Laitoin heti Pinjalle viestiä siitä, ja tottakai suunnattiin sinne syömään ihania raakakakkuja ja juomaan kauramaito-latteja. ♥ Okei, ostin myös raakajäätelöä. Ja toisenkin palan raakakakkua. En voinut vastustaa niitä kaikkia hyvältä kuulostavia sekä näyttäviä herkkuja! Rakastuin täysin etenkin porkkana-pipariraakakakkuun, jota Pinjakin otti.

x Pari päivää sitten kun katselin täykkäreitä, kuulin jotain huutelua ulkonta telkkarin äänen yli. Menin katsomaan ikkunastani ulos, ja siellä oli noin kuuden pojan porukka, joista neljä töni, haukkui sekä kiusas yhtä, ja yksi otti siitä sitten puhelimella videota, ja jos en ihan väärin kuullut, niin kyseinen poika sanoi myös jotain sellaista, että yksi video tapahtumasta oli jo latautumassa Facebookkiin. Ajattelin mennä sinne keskeyttämään tilanteen koska noh, näyttihän se nyt aivan järkyttävältä, mutta yksi pojista huomasi miut miltei heti ja he lähtivät juoksemaan pois, ja se poika ketä kiusattiin lähti myös heti kävelemään siitä, kun muutkin katosivat paikalta. Oon edelleenkin vähän ahdistunut ja järkyttynyt siitä, miten oikeesti jotkut kohtelee toisia. Uskon siihen, ettei kukaan oo ''täysin paha'', ja että tuollaisen käytöksen takana on jotain syvempää syytä, kuin vaan halu kiusata ja tehdä pahaa oloa toiselle, mutta ei se silti paranna fiilistä siitä, että tuollaista tapahtuu.

x Törmättiin siskoni kanssa Pauli Hanhiniemeen Lahdessa hotellimme aulassa(!!), kun oltiin menossa pihalle odottamaan taksia. Ja koska meidän iskä oli Kolmas nainen-bändin suuri fani (ja okei, kyllä mekin Pauli Hanhiniemen musiikista tykätään), niin täytyihän meidän kääntyä ja pyytää yhteiskuvaa todistusaineistona iskälle. Oli muuten ensimmäinen yhteiskuva, mitä oon koskaan pyytänyt. :D


x Oon jo toista tai kolmatta viikkoa kipeenä, en pysy enää edes laskuissa. Tuntuu siltä, ettei tää lähde ikinä pois. Tosin moni meidän työpaikalla on samalla tavoin kipeänä - lapsista sekä hoitajista, ja oon kuullut monen muunkin olevan, joten kai tää on nyt ihan yleistä. Vaikka tässä syksyllä oonkin kipeillyt vähän enemmän kuin yleensä, niin se on ollut aina vaan sitä kuumetta sekä sellaista yleistä väsymystä ilman flunssaa ja muutaman päivän jälkeen ohi, mutta tällä kertaa kuume laski viime viikolla, mutta nyt on ollut yli viikon ajan nuhaa, yskää ja kurkkukipua. En muistanut, miten paljon voimia tällänen oikeesti vie. Tai miten kamalaa on herätä monena yönä putkeen siihen, ettei pysty nielemään tai hengittämäänkään tuntematta kurkussa kipua, tai siihen, että yskii niin paljon, ettei näy loppua. Oonkin sen takia nukkunut todella huonosti ja sen oon huomannut siinä, miten tekis mieli vaan maata sohvalla sekä käyn todella hitaalla, kun yleensä haluan koko ajan tehdä jotain ja muutenkin juoksen aika paljon paikasta toiseen.

x Oon juonut jo varmaan kolmen litran edestä glögiä... En vaan kyllästy! Tein myös ensimmäistä kertaa riisipuuroa vegaanisesti, ja se onnistui ihan yhtä hyvin kuin aikaisemmalla ''perus'' reseptilläkin! Olin nyt tänä viikonloppuna Lappeenrannassa pitkästä aikaa ja tein sitä äidillenikin kertomatta tällä kertaa olevan reseptissä soijamaitoa (koska yleensä tämän kaltaista kuullessa kieltäytyy syömästä), eikä hän edes huomannut eroa. Kerroin tuosta jälkikäteen, ja sain siunauksen sille, että voidaan alkaa tekemään tällä tavoin riisipuuro jouluisin, joka on miulle erittäin iso plussa.

x Kun tein ruokavalioon muutosta, sain siitä silloin lähipiirissäni aika paljon kommenttia - lähinnä sellaista vitsailua tai ihmettelyä, kuiteskin hyväksyen samalla, mutta miun mummo suhtautui siihen vähän ehkä negatiiviseen sävyyn. Mutta nyt kun olin Lappeenrannassa ja näimme, niin hän sanoi tekevänsä jotain vegaanisia juttujakin jouluaattona ja kyseli, minkälaista haluaisin. Oli ihanaa kuulla, että hän suhtautuu asiaan nykyään noin ja haluaa tehdä jotain miuta varten. ♥

torstai 8. joulukuuta 2016

NOSTA ITSES POHJALTA

Välillä itsensä löytää keskeltä ahdistusta, stressiä ja alakuloisuutta. Joskus näin käy päivästä toiseen, suht pitkänkin aikaa. Jää niin sanotusti ''levy päälle'' sen huonon fiiliksen kanssa. Tuntuu kotoisalta. Ei osaa päästää irti, koska se on niin tuttua.


Jonkinlainen sanontahan on olemassa, että ''onnellisuus on valinta''. Käytin itsekin joskus sitä todella paljon, mutta ei se valitettavasti oikeesti aina oo. Välillä tulee niitä hetkiä tai aikoja, ettei yksinkertaisesti pysty olemaan onnellinen.

Mutta valinta on se, että päästääkö lopulta siitä negatiivisuudesta irti, vai antaako sen vallata kokonaan. Jossain vaiheessa se on itsestään kiinni, se huono fiilis. Kaikenlaiset asiat jotka tulee vastaan on enemmän kuin hyvä käsitellä, ja varsinkin just sillä tavoin miltä ne tuntuu. Tunteiden pois työntäminen ei tee asiasta helpompaa, päinvastoin. Usein ne palaa sitten pahempana. Mutta on niin tärkeetä myös sitten käsittelyn jälkeen päästää irti joistain fiiliksistä - silloin, kun ne vie energiaa, eikä tue omaa hyvinvointia. Joskus se tuntua todella vaikeelta, mutta välillä oman hyvinvoinnin eteen täytyy tehdä enemmän työtä. Se on sen arvoista, kun on kyse omasta onnellisuudesta.


Pohjalla pitää välillä käydä, nähdäkseen miten pystyy päästämään huonoista fiiliksistä irti. Nähdäkseen, kuinka paljon vaatii omalla kohdalla joutua sinne pohjalle, ja kuinka paljon vaatii päästä sieltä pois. 

Nähdäkseen, kuinka vahva on.

maanantai 5. joulukuuta 2016

NYKYINEN SUHTEENI SOKERIIN + 4 VINKKIÄ SEN VÄHENTÄMISEEN

Kun kiinnostuin terveellisestä ruokavaliosta, oli sokeri ehdottomasti sellanen juttu, jonka kanssa oli hankalinta. Noin muutama vuos sitten meillä oli aina kotona pöydällä jotain suklaata tai karkkia, joten jos pienikin houkutus iski, oli helppoa saada tyydytystä sille houkutukselle, joten tuli syötyä lähes päivittäin edes jonkun verran. Oon aina ollut vähän sellanen, että jos syön jotain mielestäni todella hyvää, en mielelläni jätä siihen pariin - eli välillä tuli vedettyä aikamoiset sokeriöverit. Sitten sen inhottavan olon ollessa läsnä aina kadutti ja joka kerta tuli ajateltua että ''ei enää ikinä''. Noh, aina sitten viimeistään parin päivän päästä tää ajatus pääs unohtumaan, ja sama kaava toistui.


Kyllästyin lopulta siihen jatkuvaan huonoon oloon jonka tiesin aiheuttavani itse, ja tein niin sanotun ''säännön'', että söisin vaan perjantaisin ja lauantaisin ihan mitä huvittaa, ja arkena söisin terveellisemmin ilman mitään övereitä makeasta. En ollut ennen uskonut tuollaisen oikeesti tehoavan, mutta se toimi heti yllättävän hyvin! Parasta oli se, kun niistä herkuista nautti paljon enemmän, koska ne ei ollut arkeen sisältyviä, vaan niitä piti odottaa. Oli kivaa aina viikon aikana suunnitella mitäs sitten viikonloppuna söisi, ja vielä kivempaa sitten, kun tuli se viikonloppu.

Jonkun aikaa tuo systeemi toimikin, mutta jossain vaiheessa huomasin, etten ollutkaan syönyt moneen viikkoon oikeastaan mitään makeita herkkuja. Kun sitten söi aina vaan viikonloppuisin tosi huonosti, niin alkoi turhauttaa se, miten huono olo toistui joka viikko, ja vielä silloin, kun ois halunnut kunnolla rentoutua hyvällä fiiliksellä. Herkkujen positiiviset puolet väheni koko ajan, ja jossain vaiheessa ''kielsin'' itseltäni kokonaan valkoisen sokerin, koska en kokenut tarvitsevani sitä. En tosin koe edelleenkään, mutten oo myöskään täysin ehdoton. Oon tullut siihen tulokseen, ettei sen täysin kieltäminen oo pakollista, vaikken sitä tarvitsiskaan.


Kotiin en koskaan osta mitään, mikä sisältäis valkoista sokeria, ja käytän leivonnassa sekä esimerkiksi smoothieissa ja puurossa agavesiirappia tai kookossokeria. Mutta jos jossain on tarjolla jotain, mikä sisältää valkoista sokeria, esimerkiksi juhlissa tai kaverilla käydessä, niin ei se maailma kaadu, jos satunnaisesti ottaa. Tai jos jossain kahvilassa näyttää olevan jotain ihanaa tarjolla, niin kyllä välillä voi, ihan hyvällä omatunnolla. Tää tapa sopii miulle aika täydellisesti, ja olo on erittäin hyvä. Kehon sekä mielen kannalta.


Ja nykyään kun itseltään ei sitä kiellä, niin paljon harvemmin tulee syötyä. Houkutus ei oo niin suuri, koska sen on mielessään itselleen sallinut. Tunsin ennen olevani riippuvainen sokerista, mutta nykyään suhde sen kanssa on aika hyvä. Miun mielestä se on aika yksilöllistä, että mitkä ''keinot'' auttaa sen vähentämiseen tai kokonaan lopettamiseen, mutta tässä joitain vinkkejä, joiden uskon toimivan, tai on ainaskin miun kohdalla ollut niitä parhaita!

Pikkuhiljaa vähentäminen, eikä kerralla lopettaminen - ainaskin miun huonolla itsekurilla oon huomannut sen, miten yhtäkkiä vaan lopettamalla se jääkin vaan yritykseksi. Jossain vaiheessa houkutus on niin suuri, että sortuu, ja tulee vielä usein syötyä vähän ehkä liikaakin. Sen takia aluksi valitsinkin ne pari päivää jolloin sai syödä luvan kanssa, ja se toimi paljon paremmin.

Korvikkeiden etsiminen - otin itse arkeen esimerkiksi mulperimarjat, taatelit ja agavesiirapin, jotka on käytössä vieläkin ja tyydyttää hyvin mahdollisen makean tarpeen.

Aterioiden koot sellaiset, ettei jää nälkä - kun syö tarpeeksi ''kunnollista'' ruokaa, ei välttämättä tuu ajateltua niin paljoa herkkujen syömistä. Varsinkin hyvien hiilareiden lähteet on ollut miulla tärkeässä roolissa ja energianlähteenä, en oo oikein koskaan uskonut niiden välttelyyn.

Ei osta kotiin - kun ei oo saatavilla, niin ei myöskään voi ottaa! Ja kun ei oo jatkuvasti jotain houkutuksia ympärillä, voi sekin helpottaa.

perjantai 2. joulukuuta 2016

JOULUKUUN AIKANA AION...

... Mennä Lahteen, itseasiassa jo tänä viikonloppuna - katsomaan ja kuuntelemaan Antti Tuiskua sekä Roope Salmista. Nimimerkillä oon kuunnellut Antti Tuiskua siitä lähtien, kun ''Ensimmäinen''-albumi tuli julki ollessani ala-asteella, ja lainasin kyseistä cd-levyä yhdeltä kaveriltani. Levyn oli tarkoitus olla miulla vaan kaks viikkoa, mutta esitin ainaskin kaks kuukautta sen olevan kadonnut, vaikka todellisuudessa en vaan halunnut luopua siitä. Jep, ei toki mitenkään kivasti tehty, mutta sain lopulta oman levyn ja kerroin kaverilleni pienestä huijauksestani, jolle jälkeenpäin naurettiin yhdessä!

... Suunnitella loppuun ensimmäisen tatuointini, ja ehkä uskaltaudun myös varaamaan sen ajankin -  suunnitelmissa kyllä ois saada se iholle tuossa ens vuoden alussa.

... Kuunnella joululauluja lähes joka päivä - jonka tosin aloitin jo pari viikkoa sitten. Ja syödä riisipuuroa sekä juoda glögiä kyllästymiseen asti.


... Nähdä yhtä älyttömän tärkeää ystävääni pitkästä aikaa, kun hän tulee luokseni Lappeenrannasta ensi viikon maanantaina, koska tiistaihan on itsenäisyyspäivä eli se on molemmilla vapaata. Siitä on jo liian kauan, kun ollaan voitu rauhassa, useamman tunnin edestä nauttia toistemme seurasta. ♥

... Askarrella kaikenlaisia kivoja joulujuttuja lasten kanssa päiväkodissa, jossa oon tällä hetkellä työssäoppimassa opintojen puolesta. Tulee niin hyvä fiilis aina siitä, miten innoissaan lapset on joulusta ja kun he keskustelevat yhdessä siitä, mitä toivovat joulupukilta lahjaksi. Herää välillä heitä kuunnellessa ikävä sitä, kun korvatunturilla asuvat joulupukki, lentävät porot ja tontut oli itselleenkin niin todellisia.

... Leipoa pipareita vähän terveellisemmällä reseptillä, joka syntyi viime jouluna hetken mielijohteesta. Ne onnistui heti ensimmäisellä kerralla niin hyvin, että niitä tuli tehtyä useammankin kerran, vielä tammikuunkin puolella.


... Käydä Tampereella joululoman aikana, koska viime käynti oli noin puoli vuotta sitten enkä muista, millon oisin ollut näin kauan käymättä siellä siskon luona.

... Viettää jouluaaton samalla tavoin, niinkuin joka vuosi - aloitetaan aamu siskon kanssa äidin luona Lappeenrannassa, kuunnellaan joululauluja sekä syödään riisipuuroa, juodaan glögiä ja aloitetaan päivä rauhallisesti. Sitten käydään iltapäivällä haudoilla ja suunnataan sen jälkeen mummolle syömään jouluruokia sekä nauttimaan illasta, jonne tulee aina sukulaisia muistakin kaupungeista. Tykkään tästä perinteestä paljon, ja toivon tän jatkuvan mahdollisimman pitkään. On ihanaa, kun ollaan aina lähes samalla porukalla, ja että tullaan kaikki sinne joulua sekä toisiamme varten.

... Rentoutua, viettää enemmän myös sitä omaa aikaa jota on tän syksyn aikana tullut tehtyä vähemmän ja ylipäätään nauttia siitä, että se joulukuu on vihdoin täällä - sen tuoma tunnelma, rauhalliset illat, jouluiset maut ja kaikki muukin mikä tähän fiilistelyyn, jouluaaton odotteluun ja sitten lopulta siihen päivään liittyy. ♥

Mites teidän joulukuu - onko jotain kivoja suunnitelmia tai juttuja tulossa?