tiistai 30. elokuuta 2016

RANDOM THOUGHTS LATELY

... Oon kuunnellut viime viikkoina vanhoja biisejä, joita kuuntelin pienempänä. Nyt oon tosi monen kohdalla huomannut, ettei miulla oo ollut ollenkaan oikea ajatus niiden tarkoituksista, tai en oo kuunnellut tarkkaan. Hauskaa huomata, miten pienempänä ei oo tullut ajateltua sen tarkemmin sanoituksia, joissa oikeesti on syvempi tarkoitus.

... Pyykin peseminen on vielä paljon vähemmän kivaa, kun ei oo niille pesukonetta omassa asunnossa.

... Se, minkälaisia monet asiat on tai miltä ne tuntuu, on useesti asennekysymys. Oon huomannut sen varsinkin tässä tätä muuttoa tehdessä, ettei asiat oo aina niin huonosti ja vaikeita kuin ne näyttää, kunhan jaksaa ajatella positiivisemmin.


... Juomakoneista puhelimella tilaaminen on miulla kausittaista, joko en osta niin juomista ollenkaan tai sitten ostan todella usein. Nyt on se vaihe, että tulee soiteltua erilaisia kivennäisvesiä niistä, enkä haluais edes nähdä puhelinlaskua.

... Koulutehtävien tekeminen junamatkoilla on aika kivaa, tai paljon kivempaa kuin kotona.

... Sateenvarjot on kauniita. Pidän jollain tapaa todella paljon siitä, miltä ne näyttää yhdistettyinä joihinkin asuihin. Sadekkaan ei tunnu silloin yhtään niin huonolta jutulta!


... Aamukahvi on selvästikkin aamun tärkein juttu. Olin eilen keittämässä aamukahvia ennen kouluun lähtöä ja huomasinkin, ettei miulla ollut suodatinpusseja. Kaikki tuntui jotenkin tosi paljon vaikeemmalta, ärsytti ja väsytti. En toivottavasti enää koskaan unohda ostaa suodatinpusseja.

... Sisustaminen on ihan älyttömän piristävää. Siis kuinka hyvä fiilis voi tulla siitä, kun laittaa kivoja juttuja esille tai asettelee tavaroita järjestykseen? Ihan tosi hyvä!

... Stressaaminen on ihan ok, ja sen saa sallia itselleen. On myös ok välillä vaan haluta kääriytyä sohvan nurkkaan, syödä hyvää ruokaa ja katsoa netflixiä. Aina ei tarvitse jaksaa täysillä.

tiistai 23. elokuuta 2016

STRESSIÄ JA KIIRETTÄ

Hiljaisia päiviä ollut nyt vähän täällä blogin puolella, johtuen siitä mistä puhuinkin viime postauksessa, muutosta ja uudesta koulusta. Eilen oli ensimmäinen päivä opiskelua, ja kaikki tuntui jotenkin paljon enemmän erilaiselta ja uudelta, kuin olin ajatellut. Tää päivä ja varmaan pari tulevaa viikkoa menee aika hämmentyneenä ja uuden opettelussa, mutta eiköhän tää tästä lähde pikkuhiljaa rullailemaan!

Yks syy, minkä takia kirjoittelu ei oo luistanut oikeastaan hetkeen samalla tavalla kuin ennen, on ollut se, ettei miulla ollutkaan asuntoa. Tarina on todella pitkä ja monimutkainen, mutta asunto josta mainitsin alkukesästä, niin siihen en muuttanutkaan.


Koko loppukesä meni aivan täysin stressatessa ja panikoidessa, enkä pystynyt oikein keskittymään mihinkään muuhun. Ajatukset oli koko ajan asunnon hankinnassa. Yöpaikka miulla kyllä miun serkulla oli sitä varten, jos ei muutto omaan heti löydy, muttei se tuntunut hyvältä.

Uuteen kaupunkiin tullessa sekä uuteen kouluun mentäessä tuntui oman asunnon, kodin rakentaminen todella olennaiselta ja tärkeältä asialta sopeutumista varten. Ettei tarvis elää niin sanotusti matkalaukkuelämää, vaan vois asettua aloilleen.


Mutta viimein, viime viikolla löysin asunnon, ja perjantaina voi alkaa muutto sinne. Asunto on mielestäni todella hyvällä sijainnilla, ja se on aivan ihana. Rakastuin siihen täysin. Itku on päässyt muutamaankin otteeseen, kun oon uudestaan ja uudestaan selaillut kuvia siitä, jutellut siitä ystävien kanssa sekä miettinyt sisustusjuttuja. En pysty kuvailemaan sitä helpotuksen tunnetta, joka tästä tuli.

Nyt on siis tällä hetkellä vielä kiireistä hoidettavien asioiden kanssa, kouluun tutustuessa, uuteen totutellessa sekä viikonloppuna muuttoa tehdessä, joten tämä viikko on vielä vähän hiljaisempaa. Miulla on todella paljon jo ideoita, puoliksi valmiita postauksia sekä muutenkin inspistä tulevia juttuja varten, joten näiden kiireiden ja asumisjuttujen jälkeen aijon taas palata normaalin tahtiin, ja panostaa tähän juttuun täysillä!


Ajatukset ei oo pysynyt oikeen minkään suhteen kasassa viime kuukauden aikana, mutta nyt kun asiat alkaa pikkuhiljaa selkeentyä, niin saan energian suunnattua taas just niihin juttuihin, joista oikeesti tykkään, ja joita haluun tehdä.

keskiviikko 17. elokuuta 2016

JÄÄHYVÄISIÄ JA UUSIA TUULIA

Viime lauantaina vietettiin miun läksiäisiä, ja lähtö uudelle paikkakunnalle oli seuraavana päivänä. Tai piti olla, sain kuiteskin itselleni jostain kuumeen ja lähtö siirtyi. Kävin lääkärilläni maanantaina, ja sain viisi päivää sairaslomaa. Jokin ylähengitystieinfektio virus, jota ei pysty hoitamaan lääkkeillä, jonka takia nyt viime päivinä pisin matka, mitä oon kävellyt onkin ollut jääkaapille ja takaisin sänkyyn.


En oo koskaan ollut näin pitkällä saikulla, ja ärsyttää aika paljon vähän, kun missaan nyt ensimmäisen viikon uudessa koulussa, mutta eihän kipeydelle mitään voi. Miulla oli myös pari visiota ja ideaa mitä oisin tänne halunnut tässä toteutella, mutta voimia ei oo ollut yhtään mihinkään. Noh, ensi viikolla on uusi viikko, ei maailma tähän kaadu joten ei tästä ärsyyntyneestä sekä turhautuneesta fiiliksestä sen enempää.

Lähtö on kuiteskin tänään. Tänään viimeisten tavaroiden kanssa, matkalaukut käsissä, hyppään junaan ja virallisesti uutta kotikaupunkia kohti.


Lauantai-iltana fiilis oli samaan aikaan todella hyvä, ja älyttömän haikea. Oli ihanaa juhlia ystävien kanssa, puhua jutuista joita jää kaipaamaan kun ei asu enää samalla paikkakunnalla, mutta onneksi nää ei mitkään lopulliset hyvästit ole. On viikonloput ja lomat, jolloin on sitten ihanaa nähdä. Tätä oon kuitenkin pitkään halunnut. Muuttaa pois, uusin maisemiin, isompaan kaupunkiin.

En oo koskaan kokenut Lappeenrannassa olevan asioita joita haluan, enkä oo nähnyt täällä tulevaisuutta. Miun läheiset tietää ja ymmärtää sen, enkä vois olla kiitollisempi siitä, millaset ystävät oon täältä saanut.


Tää on yks isoimpia askelia, jota oon miun elämässä ottanut. Oon ylpeä itsestäni ja siitä, miten uskalsin ottaa tän tilaisuuden vastaan, vaikka se tuli yhtäkkiä, enkä ollut ajatellut tällaisen tapahtuvan näin nopeasti. Tuntuu ihanalta niin sanotusti ''aloittaa alusta'', tai sillä tavalla tätä tavallaan ajattelen.

Uusi kaupunki, uusi koulu, uudet maisemat ja uudet arkikuviot. Niin paljon uutta, joka tuntuu just siltä, mitä oon pitkän aikaa tarvinnut ja halunnut.

sunnuntai 14. elokuuta 2016

PHONE PICS LATELY


1. Hammashymy selfie 2. Puhuin ''syksyn bucklet list''-postauksessa siitä, miten haluaisin siirtyä meikkienkin osalta luonnonkosmetiikkaan. Teinkin jo askeleen sitä kohti, ja ostin tuon Zuii-merkin meikkipuuterin! Oon ihan super tyytyväinen, on pysynyt hyvin miun kasvoilla koko päivän ja tykkään sen luonnollisesta mutta silti peittävästä lopputuloksesta, aivan ihana.

3. Tuoreita vadelmia, mustaherukoita ja pensasmustikoita, näitä on tullut syötyä paljon tämän kesän aikana. 4. En oo koskaan ollut mökki-ihmisiä, ennen tätä kesää olin käynyt mökillä viimeeksi vuonna 2010. Mutta nyt parin viime kuukauden aikana, oon käynyt jopa kahdesti! Kuvassa on siskopuoleni ja hänen poikaystävä jonka mökillä oltiin visiitillä. Käytiin kävelyllä, ja päädyttiin jollekkin kalliolle, josta oli upeat näkymät järvelle puiden ylitse.


1. Käytiin kavereiden kanssa syömässä aasialaisessa ravintolassa, jossa söin ihan todella hyvän tofu-kasvis annoksen. Täytyy ehdottomasti saada tuota joskus uudestaan. 2. Miulla on jonkun aikaa ollut jo tarvetta uusille salikengille, ja nämä Niken syysuutuudet oli kyllä rakkautta ensisilmäyksellä. On ollut hyvät treenatessakin, joten nää oli hyvä ostos!

3. Kuinka onnelliseksi voi tulla siitä, kun kuulee, että Picnicistä saa otettua ruokaa take-awaynä? On ollut niin ihanaa napata kotiin mukaan lämpimät uuniperunat ja täydellistä punajuurihummusta. 4. Lemppari vaatekauppa, johon tuli taas kulutettua hyvin palkkarahoja.


1. Ollaan käyty viime viikkoina paljon yhden hyvän ystäväni kanssa ilta-ajeluilla, nautittu valoisista kesäöistä ja juteltu kaikesta. Näitä tulee ikävä. 2. Oon koukussa take-away kahveihin ja niiden helppouteen, joka ei oo yhtään hyvä lompakolle näin useasti, kuin on tullut viimeaikoina osteltua.

3. Lehden lukua ja raakakakun nauttimista töissä tauolla. 4. Quote, joka ei mitään lisättäviä selittelyjä tarvitse.

torstai 11. elokuuta 2016

VIIMEAIKAISIA RUOKALEMPPAREITA


Valmiiksi marinoitu tofu - kiireisinä päivinä tää on ollut todellinen pelastus. Nää vaan paistinpannulle siksi aikaa, kun esimerkiksi tattaripasta on keittymässä, hetken odottelu ja ruoka on valmista. Vähän ehkä yksinkertaista ja tylsää, mutta ihan todella hyvää! Ja nimenomaan päivinä jolloin on paljon kaikkea tekemistä, tällainen yksinkertainen ja helppo on enemmän kuin sopiva vaihtoehto.

Kardemumma - en tiedä mistä tää lähti, mutta tungen kardemummaa nykyään todella usein moniin annoksiini. Jogurtin ja granolan sekaan, puuroon, banaani tai omena siivujen päälle... Kaikesta tulee heti niin paljon paremman makuista, kun laittaa sitä pari ripausta!

iChoc-vegaaniset suklaalevyt - suuri hymy ja ilo levisi kasvoilleni, kun näin näitä suklaalevyjä. Ja varsinkin sen jälkeen vielä enemmän, kun ensimmäisen kerran maistoin näitä. Vegaanista, luomua ja ilman valkoista sokeria! Kun oon ostanut näitä, säästäminen on ollut kaukana.. ''Otan vaan yhden rivin'' - ja kohta huomaan syöneeni jo ainaskin puolet levystä. Näistä lemppareita on ollut ehdottomasti tämä kuvassa näkyvä Super nut, ja sitten White nougat crisp-maku.


Riisikakut - olin joskus pari vuotta sitten sitä mieltä, ettei riisikakut maistu yhtään miltään, mutta tän Friggs-merkin riisikakut sai miun mielipiteen muuttumaan. Näistä löytyy juuri kivasti vähän makua, ja vielä kun lisää päälle vaikka jotain hyvää levitettä tai avokadosiivuja, tulee miun mielestä erittäin hyvä välipala tai lisä johonkin ateriaan!

Sevan-falafelit - ja niinkuin tuo valmiiksi marinoitu tofu josta mainitsin, nää on myös ollut toinen niiden päivien pelastus, kun tuntuu siltä, että tunnit loppuu kesken. Valmisruoka, johon ei ole tungettu mitään ylimääräistä? Kikherneitä, mausteita ja vaan yksi E-aine, joka on säilymistä varten. Nää saa miulta tosi ison suosituksen.

Oatlyn iKaffe-kauramaito - kun kävin kummillani ja laitoin kahviini tätä, uusi lemppari kahvimaito tuli heti siinä ensimmäisellä juonnilla. Ostan tätä nykyään ainaskin kerran viikossa, enkä käytä enää mitään muuta maitoa kotona kahvini seassa. Tää tekee aamuista aika tosi hyviä.

maanantai 8. elokuuta 2016

MIKÄÄN EI OO LIIAN SUURTA

Unelmointi, tavoitteet ja haaveet. Se, että on niitä, ja jos uskaltaa vielä tavoitella niitä, se on miun mielestä aika tosi siisti juttu. Oli ne sitten pieniä tai suuria, tai liittyi ne ihan mihin vaan.


Uskon siihen, miten onnellisuuteen vaikuttavista jutuista yks isoimpia on se, jos osaa nauttia hetkestä, eikä koko ajan murehdi tulevaa, ja odota sitä. Jos tulevan tavoittelu ja suunnittelu menee överiksi, se syö hyvää fiilistä. On tullut muutaman kerran huomattua.

Kun pystyy välttämään liikaa stressaamista tavotteita ja unelmia havitellessa, ja tekee kuitekin niiden eteen töitä ja luottaa itseensä, se on mahtavaa. Hetkestä nauttiminen ja samaan aikaan unelmien tavoittelu, aika täydellinen kombo jos miulta kysytään.


Koska mikään ei oo liian suurta, ei mikään. Ihan oikeesti ne suurimmatkin ja mahdottomilta tuntuvat unelmat, kyllä ne voi saavuttaa. Ei välttämättä helpolla, mutta ei kaikki voikkaan tulla tuosta noin vaan, pienellä työllä. Jokin tavoite voi vaatia paljon hommia, tekemistä tai aikaa, mutta jos se vie ajatuksistakin jo paljon, jos päivistä menee suuria aikamääriä sen pohtimiseen, se on sen kaiken vaivan näön arvoista.

Nahkatakki - Zara / Kauluspaita - Gina Tricot / Housut - Zara / Kengät - Forever21

Kaikkea tässä maailmassa ei voi saada, mutta omien haaveiden osalta ei kannata antaa periksi. Ei ainakaan sen takia jos tuntuu siltä, ettei kykenis siihen. Ettei vois muka saavuttaa niitä sen takia, ettei oo tarpeeks hyvä. Koska kyllä voi, ja myöhemmin voi kaduttaa todella paljon, jos tietää ettei edes yrittänyt. Aina kannattaa yrittää ja uskoa itseensä.

lauantai 6. elokuuta 2016

SYKSYN BUCKET LIST

Miulla ei varsinaisesti ollut kesälle mitään bucket listaa. En niinkään koskaan odota kesältä, kuin neljää asiaa - matkustelua, läheisten kanssa ajan viettämistä, hetken mielijohteesta tehtyjä juttuja sekä rentoutumista. Näitä on ollut, eli tavoitteet suoritettu.

Syksy onkin asia sitten erikseen, sitä yleensä odotan enemmän kuin kesää. En tiedä, ehkä jonkun korvaan on liian aikaista fiilistellä syksyä, muttei miun! Niinkuin oonkin maininnut, syksy on miun lempi vuodenaika. Sen varalle teen aina mieleeni enemmän tai vähemmän, pienempiä tai suurempia suunnitelmia.


Rakastan syksyn viileneviä iltoja, college paitoja sekä lämpimiä latteja, nahkatakkikelejä ja sadepäiviä sohvan pohjalla tai peiton alla, kun voi vaan kuunnella sateen ropinaa. Kyseinen vuodenaika tuntuu myös miun mielestä aina enemmän niin sanotusti uuden alulta, kuin esimerkiksi vuoden vaihtuminen. Kesän jälkeen tulee aina sellanen fiilis, että jotain uutta alkaa.

Nyt ajattelinkin rustata ylös ja tänne teille, mitä miun syksyn bucket listiin kuuluu. Sitten ensilumen saavuttua voi palata tähän, ja katsoa miten on tullut näitä juttuja toteutettua!


Syksyllä haluan ...

... käydä jossain täysin vegaanisessa ravintolassa/kahvilassa syömässä, en oo vielä kertaakaan tehnyt sellaiseen visiittiä Suomen sisällä.

... juhlia syyskuussa miun synttäreitä parhaiden ystävien seurassa.

... kokeilla hotjoogaa! Oon käynyt vaan astangajoogassa, mutta pitkään on mielessä ollut muidenkin kokeilu, ja nyt haluan viimein toteuttaa sen.

... tutustua vielä enemmän luonnonkosmetiikkaan, ja siirtyä siihen meikkienkin osalta.

... syödä siskoni kanssa hänen parvekkeella jotain hyvää ruokaa ja puhua kaikesta, vielä kun tarkenee ennen talvea ja pakkasia.


... ja talvesta sekä pakkasesta puheenollen, haluan myös nauttia ulkolenkeistä ennen niiden saapumista.

... tutustua hyvin uuteen asuinympäristööni ja saada siellä olon kotoisaksi, mutta käydä myös mahdollisimman usein kotikaupungissa tapaamassa ystäviä sekä sukulaisia.

... tehdä viimeinkin opiskeluja varten sellaisen kansion, johon laitan kaikki tärkeät paperit, kun ne yleensä tuppaa loppujenlopuksi valitettavasti löytymään vähän mistä sattuu.

... käydä Jyväskylässä. En oo koskaan käynyt siellä, ja nyt yksi parhaista ystävistäni muutti sinne pari päivää sitten. Nyt on siis aika käydä viimein sielläkin katsomassa, millainen paikka se on. Ja tsekkaamassa tietenkin ystäväni uusi asunto, joka näytti kuvista aivan tajuttoman ihanalta.

... kokeilla uusia reseptejä, ja jakaa niitä tänne teillekkin!

torstai 4. elokuuta 2016

RAHKA-JUUSTOKAKKU (maidoton, sokeriton, vehnätön)

Voi miten paljon juustokakkua on tullut pienempänä vedettyä. Se oli kyllä yks ehdottomia lemppareita, varsinkin siskoni tekemänä. Pyysinkin häntä monesti valmistamaan sitä, ja aina tuli vedettyä liian monta palaa. Myös yhdestä tietystä ravintolasta sai ennen viikonloppu-buffetissa aina juustokakkua, jonka takia oikeastaan suunnattiinkin sinne todella usein.


Muisteltiin tuota ravintolaa sekä niitä kakkupaloja, ja siitä tämä idea oikeastaan lähti. Tuli niin sellanen fiilis, että jotain samantapaista täytyy luoda. Ja kyllä, tämä tyydytti erittäin hyvin mielihalut, tuttuun tapaan tuli vedettyä överit. Tätä täytyy tehdä useammin.


Pohja:

2dl kaurahiutaleita
1dl hasselpähkinärouhetta
0,5dl kookossokeria
1tl kanelia
1tl kardemummaa
3rkl kookosöljyä (sulatettuna)
ripaus suolaa

Täyte:

1 purkki (150g) Oatlyn maustamatonta påmackan-levitettä
2dl soijarahkaa
1dl kookossokeria
1kpl kananmunaa
1tl vaniljajauhetta
ripaus suolaa

vuoan voiteluun kookosöljyä, ja koristeluun jotain mieleistä, itse laitoin banaania sekä mulperimarjoja


Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Sekoita sitten pohjan kaikki muut ainekset paitsi kookosöljy keskenään. Lisää kookosöljy ja sekoita hyvin. Voitele vuoka, ja levitä pohja siihen tasaiseksi. Sekoita sitten ensin keskenään johonkin astiaan Oatlyn levite sekä rahka. Lisää sitten sokeri, vaniljajauhe sekä suola ja sekoita hyvin. Sitten viimeisenä sekoita vielä kananmuna sekaan. Levitä seos varovasti pohjan päälle, koristele ja laita uuniin noin 40 minuutiksi. Ota valmis kakku pois, ja anna jäähtyä ainakin puoli tuntia ennen tarjoilua.

keskiviikko 3. elokuuta 2016

TREENAAMISESTA

Juttelin kerran yhden tyypin kanssa treenaamisesta, ja hän totesi, ettei hänen mielestään liikunnasta voi täysin nauttia vaan sen liikkumisen takia. Että siihen liittyis aina jotain ulkonäkökeskeistä. En tiedä, mutta voin ainaskin tämän hetkisillä omilla motiiveilla kumota tuon väitteen.

Eihän siinä todellakaan mitään väärää ole, jos on tavotteita, jos haluaa kehittyä ulkonäössä. Mutta en itse rehellisesti ajattele niitä asioita treenatessani, en enää. Oon joskus ajatellut, ja miulta katos sillon liikkumisen ilo. Siitä tuli enemmänkin stressi, ja pakkopuuhaa.


Oon harrastanut pienestä pitäen säännöllisesti liikuntaa. Tanssia 11 vuotta, joskus pesäpalloa, jalkapalloa sekä juoksua muutaman vuoden. Tanssin ohella oon käynyt muutaman vuoden kuntosalilla, sekä muina vuodenaikoina paitsi talvisin lenkkeilen. Kun liikuntaan tuli enemmän ulkonäköpaineita, keskityin liikaa siihen liittyviin juttuihin, ilo katosi. Pahinta oli kadottaa tanssiin liittyvä onnellisuus, rakastan sitä lajia. Se on osa miuta.

Pidin tietoisesti itselleni kuukauden liikuntakieltoa. Ei lenkkejä, ei tanssia, ei kuntosalia eikä mitään muutakaan. Halusin pienen breikin, jotta voisin huomata, palaako ne toisenlaiset motiivit, joilla saisin hyvää fiilistä takaisin. Takas sen onnellisuuden, jota treeni on tuonut. Ja joo, se palasi. Tuon tauon aikana, ikävöin todella paljon liikkumista. Huomasin taas sen, miten sillä on paljon enemmänkin merkitystä, kuin vaan se, miltä näytän. 


Kyllä mie välillä haluun nähdä jotain kehitystä, ja asetan tavotteita. Mutta suuntaan ne tavoitteet nykyään aina johonkin muualle kuin ulkoisiin tuloksiin. Otan tavoitteeksi, että jaksan tehdä jonkun tietyn määrän toistoja jollain painomäärällä, jaksan juosta vähän kauemmin tai muuta vastaavaa. Onhan se kivaa nähdä myös kropassa niitä tuloksia, mutta haluan luottaa siihen, miten hyvällä ruokavaliolla ja säännöllisellä liikunnalla se kehittyy. Tai jos ei kehity, niin ainaskin pysyy ihan tarpeeks hyvänä. Rakkaus omaa kehoa kohtaan katos sillon, kun en ollut tyytyväinen, ja tavoittelin koko ajan toisenlaista kroppaa. En halua kadottaa sitä enää. Liikunnan tuoma ilo on paljon tärkeämpi miulle, kuin se stressi ja paine, mitä se joskus toi.

Välillä tulee hetkiä kun ei niin innosta, mutta sillon täytyy vaan yrittää erottaa, onko kyseessä oikeasti skippauksen vai vaan pienen puskemisen paikka. Välillä pusken itseni treenaamaan, ja olenkin todella onnellinen siitä, että tein niin. Mutta välillä ei vaan oikeesti huvita, sillon en pakota itseäni mihinkään.


Kun löytää sen oman lajin joka kiinnostaa, ja on se, mitä haluaa tehdä, se on mahtavaa. Siitä kannattaa sillon pitää kii, ja säilyttää se hyvä fiilis, joka siitä tulee. Jos ei aina huvita vetää ihan niin täysillä, tai ei aina huvitakkaan tehdä ihan niin säännöllisesti, ei se mitään. Sellaisia kausia tulee. Miun mielestä, ei kannata ottaa turhia paineita tai stressiä.