SOCIAL MEDIA

maanantai 19. joulukuuta 2016

MATERIAONNELLISUUDESTA

Syvennyn aina välillä pohtimaan materiaonnellisuutta. Minkälaisia erilaisia variaatioita siitä on ja mikä on oma suhteeni siihen, tai miten suhde siihen on muuttunut verrattuna aikaisempaan. Milloin kyse on vaan nimenomaan siitä materian omistamisen onnellisuudesta, ja milloin siinä on kyse enemmästä.


Kun olin yläasteikäinen, kyse oli juurikin siitä onnellisuudesta, joka tuli materian saamisesta ja olemisesta. Siitä, että sitä oli paljon, ja tuli uutta mahdollisimman usein lisää. Aina kun sain rahaa, halusin ostaa jotain, lähinnä tavaraa tai vaatteita. Jotain, mikä on näkyvillä.

Muistan kylläkin, ettei se onnellisuus kestänyt kauaa. Varsinkaan, jos en löytänyt mitään oikeasti ihanaa ja sellaista mitä halusin, vaan ostin vaan sen takia, koska mukamas piti ostaa. Välillä jäikin jotkut jutut kokonaan käyttämättä tai johonkin kaapin pohjalle, mistä sitten joskus myöhemmin löytyi, enkä edes muistanut omistavani jotain sellaista. Huoneeni pursusi tavaraa, eikä yhdessä vaiheessa mitään meinannut edes enää mihinkään mahtua. Perheeni usein sitä kommentoikin, mutta lähinnä vaan suutahdin enkä ymmärtänyt, miksi se määrä oli huono asia. Sehän oli rahan saamisen tarkoitus - kasvattaa kaikenlaisia kokoelmia ja lisätä kaappeihin sekä esille juttuja?


Tällä hetkellä, en osais enää edes kuvitella ajattelevani noin. Että rahan käyttämisellä ois merkitystä vaan, jos se on jotain konkreettista materiaa. Kävin yhdessä vaiheessa pikkuhiljaa kaikkea mitä omistin läpi, ja paljon enemmän hävisi, kuin jäi. Rehellisesti nykyisessä kodissani on vaan sellaisia juttuja, joita oikeesti tarvitsen tai mistä tykkään paljon. Ja näin on paljon parempi.

Rahalla saa niin paljon tärkeämpiäkin asioita. Niinkuin esimerkiksi ihan vaan sen katon pään päälle. Sähköä ja vettä kotiin. Hyvää ruokaa, mukaan kaupasta taikka sitten jossain ihanassa ravintolassa tai kahvilassa ystävän seurassa. Matkakortin, jolla pääsee kulkemaan helposti paikasta toiseen - junalla, bussilla, sporalla taikka metrolla. Reissuja, ihan vaan toiseen kaupunkiinkin tai ulkomaille, ja matkustaminen on miun mielestä yks parhaimpia juttuja elämässä. Tai festarit ja keikat, niissä jos missä on fiilistä.

Tottakai materiakin tekee onnelliseksi, mutta siinäkin on eroja, että mikä siinä tekee. Määrä, vaiko se laatu ja sen tietyn materian merkitys. Esimerkiksi tilasin uuden kameran, jotta pystyn taas kehittymään lisää, voin ottaa parempia kuvia ja saan toteuttaa itseäni sitä kautta. Tai jos löydän jonkun ihanan vaatteen tai huulipunan, niin ostan kyseisen kappaleen sen takia, että miulla on hyvä ja itsevarma fiilis sen kanssa, sekä tiedän sille tulevan paljon käyttöä. Enkä sen takia, että olis taas vähän lisää. Ostan, jos oikeesti tykkään, enkä täytä turhaan taas täyteen kaappeja sellaisella, jota en edes niin paljoa halunnut.


Ja nyt, kun on vähemmän kaikenlaista materiaa kuin joskus ennen, niin tuntuu jollain tavalla helpommalta. Osaa arvostaa enemmän niitä juttuja, mitä on. Ja tulee onnelliseksi juurikin niistä kyseisistä jutuista, eikä siitä omistamisen määrästä.

Vaikka kuinka kliseistä se onkin, niin vähemmän on enemmän.

8 kommenttia :

  1. Tää on todella tärkeä aihe meidän nykymaailmassamme. Kirjoitat aivan asiaa, oon samoilla kannoilla. Ja sitten kun vielä miettii, miten paljon tavaroiden ostaminen, ja sitten vielä poiskin heittäminen syö maapalloa. Yks pointti on kanssa kierrättämisessä. Joko sitten myy tai lahjoittaa ehjää ja käyttökelpoista tavaraa eteenpäi, eikä viskaa roskikseen. Mäkin oon muutaman vuoden varrella vähentänyt vaatteitani, ja kaikkea muutakin tavaraa, mitä sitä nyt ihmiseltä voikaan löytyä.. Siinä sitä vasta tajuaakin, mitä kaikkea ns turhaa omistaa. Nyt olo on ihanan raikas, ja sitäkin enemmän tyytyväinen. Ja sitten kun vielä panostaa laatuun jotain tarpeellista hankkiessaan, niin ei joudu uusimaan sitä samaista tuotetta jatkuvasti, joka menisi miinukselle sekä kukkaron, että maailmamme puolesta. Ja välillä ihan itseään muistutellakseen on hyvä jäädä pohtimaan, miten paljon kaikkea oikeastaan omistaakaan. Mihin kaikkeen on mahdollisuus. Ja sitten ajattelee, että jollain toisella ei ole edes kotia, ei edes mahdollisuutta ostaa yhtään uutta vaatekappaletta koko elämänsä aikana. Silloin sitä ainakin tajuaa, miten etuoikeutettu on, ja sitä osaa arvostaa. Ja välillä sitä pysähtyy myös miettimään, että mikä sitä elämässä on oikeasti merkityksellistä. Onko se nyt se, että vähän väliä haluaa hankkia uutta vaatetta/laukkua/meikkiä/mitä ikinä, ja siten näyttää muille, että varaa on. Vai onko se juurikin esim matkustelu/soittaminen/valokuvaaminen.. Rahaa saadessaan voi priorisoida omia tarpeitaan/haaveitaan, ja säästää rahaa. Sitten kun sitä on tarpeeksi, ja tilaisuus iskee, niin sitä voi hyvällä omalla tunnolla käyttää vaikka ulkomaan matkaan/instrumenttiin jota soittaa/harrastuksensa varustukseen. Ei voi kiistää etteikö raha olisi avain moneen hyvään. Näin se vain on. Mutta sen vastuullinen käyttäminen on mielestäni jokaisen velvollisuus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luin kolmesti - pelkkää asiaa koko kommentti. Ihana kommentti ja tooodella ihana sie <3

      Poista
  2. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän oikeasti miettii mihin sitä rahaa laittaa! Mulla tulee nykyään jopa huono omatunto, jos ostan jotain mitä en tarvitse tai ostan sen vain siksi, että se näyttää kivalta päällä yms. Miksei mieluummin panostaisi kerran siihen yhteen kivaan juttuun, josta pitää ikuisesti, kuin kävisi joka viikko hm:ssä ostamassa uuden ihan kivan paidan. Mä lähestulkoon aina säästän rahaa johonkin ja se pitää mun materialismin kurissa. Tällä hetkellä säästän rahaa elämäni reissuun Austraaliaan ja toisaalta myös uuteen tietokoneeseen macbookiin. Pienet ylimääräiset rahat käytän mieluummin ulkona syömiseen ja kahvitteluun kuin turhaan materiaan. Silloin tällöin teen löytöjä kirpparilta! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo tuo on kyllä totta, ei sitä nuorempana tuu ajateltua niin herkästi! Kuulostaa tutulta tuo huono omatunto hahah, siitä ainaskin tietää, ettei nimenomaan vaan se materian omistaminen tee itseään onnelliseksi :D Voi että tuo reissuun säästäminen on kyllä niin hyvä idea, ja myös tietokoneeseen - matka antaa niin paljon takaisin ja saa ihania elämyksiä sekä kokemuksia, ja jos tietokonetta käyttää paljon, niin siihen panostaminenkin on tärkeää, että nauttii siitä ajasta, minkä tietokoneella viettää! Kirpparilöydöistä tulee aina sellanen rahaa säästänyt-fiilis, koska nimenomaan välillä tekee todella laadukkaita löytöjä edullisesti :) Kahvittelu ja ulkona syöminen - varsinkin hyvässä seurassa, on aivan ihanaa ajanvietettä <3

      Poista
  3. Hyviä pointteja! Itsellä tulee käytettyä rahaa lähinnä kahveihin tms sekä salaatteihin, jotka ovat varsinkin vaan hetkellistä mielihyvää..:/ mutta kaipa sitä voi jotain pientä kivaa itselleen sallia jos ei muuten materiaan kuluta. Sulla on hirmu kiva blogi, tästä
    näkee että panostat tähän tosissasi. Moni pinnalla oleva hyvinvointiblogi tuntuu nykyään aika hutaistulta, joten tää on ihanaa vaihtelua ja uskon, että sun blogi tulee kasvamaan ja menestymään!

    Mineam.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos, kiitos <3 Ihanaa että panostus välittyy, ja super kiva että tykkäät!! Joo kahviinkin saa menemään yllättävän paljon rahaa, täytyy myöntää, ettei omakaan itsekuri niiden suhteen aina hirveen hyvä ole.. :D Ja niimpä, ei itselleen pidä olla myöskään liian ankara <3 Liiat rajoitteetkin ja itselleen luodut ''säännöt'' vaan ärsyttää, ja on pois omasta onnellisuudesta!

      Poista