torstai 30. maaliskuuta 2017

LEMPIJUTUT PUURON TAI SMOOTHIEBOWLIN PÄÄLLÄ


Hampunsiemenet

Omega-3- ja omega-6 -rasvahappoja, aminohappoja sekä proteiinia. Tykkään lisätä näitä etenkin aamupuuron päälle, koska oon huomannut nälän pysyvän kauemmin poissa!

Kookoshiutaleet tai paahdetut kookoslastut

Ra-kast-tan kookoksen makua, jonka takia näitä löytyykin nykyään lähes aina kaapista kookosöljyn lisäksi. Jotain näistä tulee laitettua usein smoothieen tai puuroon.

Maapähkinävoi

... Jota syön ihan vaan suoraan purkistakin välillä (tai no, aika usein).


Pekaanipähkinät

Kaikista pähkinöistä tykkään eniten juurikin näiden mausta, jonka takia niitä tulee ostettua useimmiten. Rakastan etenkin Urtekramin pekaanipähkinöitä!

Kuivatut marjat

Etenkin mansikat tai mulperimarjat on parasta ikinä!

Mantelirouhe

Jos näitä vaan löytyy miun kaapista, niin lisään oikeastaan aina smoothien tai puuron päälle, koska tykkään siitä suuntuntumasta, joka tästä rouheesta tulee.

tiistai 28. maaliskuuta 2017

KIITOLLINEN

Viime syksyn, ja tän kuluneen talven aikana oon alkanut entistä enemmän miettimään kiitollisuutta. Sitä, miten paljon aiheita sille on, ihan normaalissa arjessakin sekä niiden huonompien ajanjaksojenkin aikana. Sitä, miten onnellisuus ei oo päämäärä.


Onnellisuus on mielentila. Mielentila, johon voi asenteella, sekä ajatusmalleilla vaikuttaa. Eikä se odota siellä, kun saa sen unelma työpaikan, uskomattoman kropan tai jonkun muun asian, jota mahdollisesti tavoittelee. Onni on just nyt tässä. Sitä on niin monessa paikassa - kun vaan jaksaa tarkastella, ja uskoa siihen.

Pyrin itse joka päivä miettimään, mistä oon kiitollinen. Sillä tavoin jutut konkretisoituu.


Oon kiitollinen tästä asunnosta, jossa asun nyt. Tän löytäminen ja saaminen ei todellakaan ollut itsestäänselvyys tai helppoa - mutta tää on kaikkea sitä, mitä oon monta vuotta toivonut ensimmäiseltä omalta kodiltani.

Oon kiitollinen siitä, kun oon päässyt joka vuosi elämäni aikana matkustamaan ulkomaille, välillä useaampaankin otteeseen vuoden aikana. Matkustaminen avartaa, enkä tiedä mitään parempaa tapaa rentoutua ja unohtaa hetkeksi kaikki murheet, jos sitä tarvitsee.

Oon kiitollinen siitä, miten helposti saan puhdasta, hyvää ja terveellistä ruokaa. Sekään ei oo itsestäänselvyys.


Oon kiitollinen siitä, että asun maassa, jossa on neljä vuodenaikaa. Välillä ärsyttää talven kylmyys ja pimeys, mutta uskon, etten ilman sitä osais arvostaa muita vuodenaikoja yhtä paljon - varsinkaan kesää ja sen lämpöä. Niinkuin nyt nuo auringonpaisteet sekä lämpimät päivät tuntuu sanoinkuvaamattoman ihanilta.

Oon kiitollinen miun läheisistä. Vanhemmista, ystävistä ja myös erityisesti miun kummista, jota ilman en ois varmasti koskaan kiinnostunut terveellisestä ruoasta tai omasta hyvinvoinnistani sillä tavoin kuin nyt, ja joistain elämänvaiheista ois ollut paljon raskaampi selvitä ilman hänen läsnäoloa ja tukea. Sekä miun siskoista, joita ilman en ois tässä, missä oon nyt - henkisellä tasolla, ja itsevarmuuteni kanssa. On ollut niin tärkeetä, kun on aina ollut joku, kuka uskoo silloin, kun itse ei oo enää osannut.


Ja oon kiitollinen kaikista pienistäkin jutuista, joita tapahtuu ihan päivittäin. Niitä tapahtuu niin paljon.

Välillä unohtaa miettiä kiitollisuutta ja pieniä onnen palasia, mutta tärkeintä onkin muistuttaa itseään aina vaan uudestaan niistä hyvistä jutuista. Koska niitä on.

Vaikka välillä tuntuiskin, ettei oo ollenkaan.

sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

INSTAGRAMIN FEEDISTÄ

Nykyään yhä useampi panostaa instagramin feediin - siihen, että myös se näyttää hyvältä, eikä vaan ne kuvat. Instagram on ylivoimaisesti miun lempisome, ja tykkäänkin katsoa kauniita feedejä, mutta myös kivoja, laadukkaita kuvia. Ja ennenkaikkea tykkään itse panostaa siihen, miltä nää jutut näyttää.


Oon aina rakastanut ottaa, sekä muokata kuvia, ja tykkäänkin enemmän muokata puhelimella, kuin koneella kuvia. Tän takia jaksankin panostaa siihen, miltä tuo miun instagram näyttää! En oikeastaan lähes koskaan mieti, että ''mitäköhän joku ajattelee tästä, tai sopiikohan nää kuvat nyt jonkun muun mielestä yhteen'', vaan haluan sen olevan just miun näkönen. Sellainen, mistä tykkään.


Miulle kaks tärkeintä juttua on kuvien yhtenäisyys, sekä monipuolisuus. On erilaisia kuvia, mutta silti kaikki jollain tapaa samanlaisia. Ja juurikin kuvien sävy ja niiden muokkaustyyli tekee niistä yhteenkuuluvia.

Oon ton oman sivun suhteen rakastunut tuollaisiin aika noh, värittömiin kuviin - mustaa, harmaata sekä valkoista, ja mahdollisesti jotain pieniä väripilkkuja jossain. Oon välillä miettinyt tuon muokkaustyylin muuttamista, varsinkin kun kesä alkaa lähestyä, koska silloin voisi olla ehkä kivempi lisätä värikkäämpiä kuvia. Oon kuiteskin tavallaan niin ''kiintynyt'' tuohon, etten tiedä mihin tuosta lähtisin hahah.


Instagram on miulle sellanen paikka, johon osittain puran sitä omaa taiteellista puolta. Jos kiinnostaa käydä tsekkaamassa, niin miut löytää sieltä nimimerkillä jannamilea!

Miten teillä on sen suhteen - mietittekö paljonkin sitä miltä se näyttää, vai lisäilettekö kuvia ihan vaan fiiliksen mukaan?

torstai 23. maaliskuuta 2017

TÄYDELLINEN TAKKI

Tulee nykyään harvemmin postattua ihan vaan jostain tietystä vaatekappaleesta, mutta rakastuin tähän niiiin paljon, että halusin omistaa postauksen tälle takille.


Katsoin tätä takkia jo joskus tammikuussa, mutten ostanut, koska olin juuri silloin löytänyt uuden takin. Kävin viime viikolla uudestaan Zarassa, ihan vaan pyörähtämässä sillä aikaa, kun odotin miun parin ystävän saapumista keskustaan.

Silmäilin alerekkiä, ja huomasin tän takin, joka oli nyt puoleen hintaan! Miulla kävi itseasiassa samanlainen tuuri takin kanssa, josta äsken mainitsinkin, ja se näkyy esimerkiksi tässä postauksessa.


Miulla on vähän tän tyylinen nahkatakki jo kaapissa, mutta siinä ei oo tuollaista karvakaulusta, ja materiaalikin on miun mielestä ihan eri näköistä. En vaan voinut kääntyä enää ympäri, koska olin sitä jo aikaisemminkin ihastellut.


Ei tosin oo vielä ihan näiden kelien takki (luulin olevan, mutta kun sen tuonne ulos laitoin, olin ihan jäässä) mutta varmasti pian pääsee kunnolla käyttämään!! Varsinkin tänään ulkona on näyttänyt siltä, että kevät alkaa tulemaan nopeasti.

lauantai 11. maaliskuuta 2017

NOT SO NICE REALITY


x Kun yks päivä ajoin autolla töistä kotiin, nojasin käsilläni epämääräisesti rattiin. Oli neljän ruuhka, ja jäin punaisiin liikennevaloihin. Kun siinä nojailin, en tajunnut olevani auton torven päällä. Noh, painoin sitä sitten vahingossa, enkä tajunnut yhtään sen äänen tulevan miun autosta. Nojasin siihen varmaan ainaskin 10 sekunnin ajan, katselin ympärilleni ja ihmettelin, että kuka oikein tööttää kun mitään ei edes tapahdu. Sitten huomasin jalankulkijoiden sekä vieressä olevien autojen tuijottavan miuta, ja tajusin sen tulevan miun autosta..

x Ja automokat jatkuu, ajoin nimittäin aika monta kilometriä hätävilkut päällä tän viikon maanantaina. Miun auton kuskin ovi oli jäätynyt kiinni, joten menin pelkääjän paikan puolelta sisään. Painoin vahingossa kyynerpäällä hätävilkut päälle, enkä tajunnut sitä, ja luulin autolle käyneen jotain. Yritin ihan kaikkea muuta (muun muassa painelin eri nappeja, ränkkäsin vilkkuja, sammutin auton) mutta eihän ne pois mene, kuin painamalla sitä hätävilkku-nappia, jonka olemassaoloa en edes muistanut. Enkä kyllä myöskään tiennyt mikä se niistä napeista on, kun laitoin hädissäni isälle viestiä, että mitä pitää tehdä (sen jälkeen kun olin jo ajanut varmaan 5 kilometriä ne päällä.. :D) ja hän vastasi niistä hätävilkuista. Miulla on vahva tunne siitä, että miun pitäis vähän kerrata autokoulun asioita.

x Olin jo pari päivää himoinnut tietynlaista salaattia, ja sitten kun menin kauppaan, ostin siihen ne tarvikkeet. Kun pääsin kotiin, olin jo aika nälkäinen ja avasin vähän liian varomattomasti salaattisekoitus-pussin, jonka seurauksena kirjaimellisesti kaikki sisältö levisi lattialle, pöydälle sekä lavuaariin.

x Totesin alkuviikosta työkaverilleni, miten en koskaan kaadu talvisin liukkauden takia. Ois pitänyt olla sanomatta mitään, kaaduin nimittäin heti samana päivänä, kun olin kävelemässä kauppaan.

x Heräsin pari viikkoa sitten keskellä yötä, ja luulin kellon olevan puoli seitsemän aamulla. En tarkistanut asiaa - aloin vaan pesemään ja rasvaamaan kasvoja, pesin hampaat ja aloin tehdä aamupalaa sekä keittämään kahvia. Aloin kuiteskin ihmetellä, että miten oon niiin väsynyt, koska en yleensä aamuisin ole. Katsoin sitten kelloa, ja huomasinkin sen olevan vasta puoli kolme yöllä. Ja olin siis jo keittänyt sen kahvinkin valmiiksi ja tehnyt aamupalan.

x En myöskään koskaan nuku pommiin, mutta tällä viikolla nukuin. Ja vielä melkein tunnin. Ja oli miun toinen työpäivä kyseisessä työpaikassa.

keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

''NAISET LAITTAUTUU MIEHIÄ VARTEN?'' - NOT

Törmäsin aamulla lehtiartikkeliin, jossa puhuttiin trendeistä, joita ''naiset toteuttaa vaikka miehet vihaa''. En yleensä jaksa takertua mihinkään tällaisiin tai jäädä pohtimaan, mutta tästä jäätiin tänään keskustelemaan joksikin aikaa töissä, kun lukaistiin juttu läpi.


Ensinnäkin, vihaaminen on aika vahva sana. Tottakai kaikilla on mielipiteensä ja tykkää erilaisista ''trendeistä'', niin saakin olla, mutta ei se aina nyt välttämättä tarkoita ihan sitä vihaamista. Artikkelissa mainittiin esimerkiksi siitä, miten muka miehet eivät tykkää punaisesta huulipunasta naisen yllä. Joo, eivät ehkä kaikki, mutta on niitäkin ketkä tykkää. Tai niitä, kenelle asia on ihan sama eikä edes kiinnitä huomiota sen kummemmin.

Koko juttu kuulosti muutenkin siltä, että naiset muka laittautuu miehiä varten. Oon muulloinkin kuin vaan tässä tilanteessa törmännyt tällaiseen ajatteluun, ja en tätä henkilökohtaisesti ymmärrä ollenkaan. Viimeeksi esimerkiksi viime viikolla, kun kaverini oli meikannut, ja hänen tuttunsa oli vaan todennut siihen, että ''siullahan on mies kotona, ei siun tarvitse laittautua''.


Itse ainaskin laittaudun sen takia, että miusta se on kivaa. Nautin aidosti siitä meikkaamisesta, hiuksien laittamisesta sekä erilaisten asujen yhdistelemisestä. Enkä edes meikkaa joka päivä, koska aina ei vaan jaksa. On myös kiva näyttää laittautuneemmalta esimerkiksi joissain juhlissa tai kun menee syömään ravintolaan, ihan vaan itseään varten. Sen takia, että fiilis on hyvä omasta lookistaan. Eikä niiden miesten näkemistä varten. Uskon useammankin naisen samaistuvan johonkin kohtaan? Tottakai joskus saattaa laittautua esimerkiksi ensitreffejä varten tai jotain muuta, mutta ehkä jokainen laittautuminen ei perustu miesten miellyttämiseen.

Miun mielestä kaikista kauneinta on se, kun kantaa itsensä itsevarmasti, ylpeästi ja hyvällä asenteella. Ihan sama mitkä meikit tai asu on. Se itsevarmuus huokuu, ja näyttää todella upealta.


Hyvää naistenpäivää kaikki ihanat naiset siellä ruudun toisella puolella. Muistakaa näyttää just siltä, miten teistä tuntuu hyvältä, ja mikä näyttää teistä hyvältä - välittämättä muiden mielipiteistä. Me ollaan upeita ja kauniita just sellaisina, kuin me ollaan. ♥

sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

JUTTUJA, JOIHIN EN VAAN KYLLÄSTY

Kuuntelemaan samaa biisiä toistamiseen.

Tunteeseen joka tulee, kun astuu lentokoneesta ulos ulkomailla.

Kaurapuuroon.

Goodion raakasuklaalevyihin.


Tanssimiseen.

Hiusten värjäyksen jälkeiseen fiilikseen.

Hyvän kirjan lukemiseen rauhassa, sängyssä tai sohvalla maaten.

Kokomustiin asuihin.


Auringonlaskuihin.

Huulimeikin laittamiseen.

Hyvään kahviin.

Lenkkeilyyn illan hämärtyessä.


Sushiin.

Ruokakaupassa eri tuotteiden tutkimiseen.

Valokuvien katselemiseen.

Hyväntuulisiin, positiivisiin ihmisiin.

lauantai 4. maaliskuuta 2017

8x LISÄÄ AIKAA KIIREISEEN ARKEEN

Tällaisena ''haluan tehdä kaikkea ja antaa kaikelle 100%''-ihmisenä miettii sitä useinkin, että oispa mahdollista saada vuorokausiin lisää tunteja, keretäkseen tehdä ja panostaa niin paljon kuin huvittaa. Se nyt ei kuiteskaan oo mahdollista, joten on pitänyt yrittää miettiä keinoja, joilla sitä aikaa sais edes joillekkin päiville vähän enemmän, eikä ois kaikki älyttömän kiireellisen tuntuisia.


Muutamia hyväksi todettuja juttuja on muodostunut, ja ajattelin vinkata niistä nyt myös tänne teille, jos vaikka löytyy jotain uusia keinoja helpottaa kiirettä!


Aikatauluttaminen ja etukäteen päivien suunnittelu

Huomaan, että ahdistun heti siitä, jos on useampi päivä putkeen ilman aikatauluja, tai jos en suunnittele etukäteen milloin ja minä päivinä teen mitäkin. Jään helposti lopulta vaan sohvalle makaamaan ja katsomaan jotain sarjaa, eikä ne asiat silti mihinkään katoa - kiire vaan kasvaa siirtäessä, ja tulee stressattua enemmän. Kun esimerkiksi sunnuntaisin miettii vähän etukäteen tulevaa viikkoa, ja vaikka jonain päivänä keskittyy siivoamiseen sekä mahdollisiin opiskelujuttuihin, toisena treenaamiseen ja jonain päivänä kavereiden näkemiseen, niin se helpottaa jo älyttömän paljon.

''Meal preppaus''

Oon tätä todella pitkään miettinyt, mutta kyseiseen hommaan ryhtyminen on jäänyt harmillisen vähälle. Oon vasta viimeaikoina alkanut toteuttaa tätä useammin, ja herranjumala miten paljon aikaa siinä säästyy(???). Yllätyin vaikka tiedostinkin sen täysin, että tottakai aikaa jää enemmän joillekkin päiville, jos ei aina tarvitse olla tekemässä ruokaa. On ihanaa, jos on juossut paikasta toiseen koko päivän, nälkä on kova ja kotiin tullessa ei tarvitse alkaa tekemään alusta loppuun ateriaa, vaan valmis setti odottaa jääkaapissa!


Jos treenaat salilla, niin anna välillä mahdollisuus kotitreeneillekkin

Miulla meni kauan, ennekuin ees tosissani kokeilin kotitreenejä, koska ''eihän ne voi olla tehokkaita''. En kyllä tiedä miksi ajattelin niin, koska kotonakin saa todella hyvän treenin tehtyä! Nykyään oikeastaan treenaankin enemmän kotona, ja varmasti sekin lisääntyy nyt sitten tanssin ohella, koska ei yksinkertaisesti jää aikaa siihen, että kävisi salilla tekemässä. Aloitus kotona treenaamisessa on varmaan se hankalin, mutta itse tykkään siitä helppoudesta - treenin voi tehdä missä välissä vaan, ja esimerkiksi youtubestakin löytyy paljon erilaisia videoita! Pakko mainita blogilateksen videot, ne on ihan parhaita. ♥

Tee välillä yksin tekemisen sijasta jotain yhdessä kaverin kanssa

Esimerkiksi treeninkin voi toteuttaa välillä kaverin kanssa, menemällä vaikka lenkille tai ryhmäliikuntatunnille! Siinä samalla hoituu kaverin tapaaminen, sekä päivän treeni. Myös joskus esimerkiksi opiskelu yhdessä jonkun toisen kanssa motivoi ihan uudella tavalla.

Aikaisemmin herääminen

Tää tietenkin vaatii sitä aikaisemmin nukkumaan käymistä, mutta siihenkin oikeesti tottuu! Olin ennen se, kuka valvoi kolmeen yöllä vaikka herätys ois ollut seuraavana aamuna seitsemältä, tai sitten nukuin viikonloppuisin ja vapaapäivinä pitkälle iltapäivään. Halusin kuiteskin alkaa viime vuonna ''siirtää'' omaa rytmiä, josta oonkin täällä maininnut joskus aikaisemminkin. Kaikista positiivisinta oli huomata juurikin se, miten päivät tuntuu pidemmiltä! Ja itse koen, että aamuisin/aamupäivällä saan parhaiten kaikenlaista aikaan, kun näkee päivän valottuvan.


Listojen tekeminen ja muistettavien asioiden ylöskirjaaminen

Vähentää stressiä, ei tunnu niin vaikealta kun asiat on esillä paperilla (tai puhelimen muistiossa, niinkuin miulla tuppaa useimmiten olemaan vaikka vihkoja haluaisinkin enemmän käyttää) sekä on kivaa sitten huomata, kun listat lyhenee! Näin on myös helppo jäsennellä eri päiville eri juttuja, ettei yritä kerryttää kaikkea yhdelle, koska silloin ei pysty antamaan itsestään niin hyvin kaikelle, ja stressi iskee herkemmin.

Jos luet kirjoja, lukemisen sijaan kuuntele välillä äänikirjoja

Tykkään enemmän nimenomaan lukea niitä kirjoja, mutta välillä ei vaan tunnu aika riittävän. Tiiättekö, kun kirjaan haluaisi kunnolla paneutua ja lukea vähän enemmän, eikä sellaista nopeaa 10 minuuttia koska silloin ei saa yhtään mistään kiinni? Äänikirjat on kiireisessä arjessa tosi hyvä vaihtoehto, koska niitä voi kuunnella esimerkiksi samalla kun siivoaa tai tekee muita kotijuttuja.

Älä yritä liikaa antaa kaikkiin tai moniin asioihin kerralla itsestäs sitä sataa prosenttia 

Tää on miusta se tärkein - ettei kuormita itseään liikaa. Saattaa se jonkin aikaa toimia, että juurikin antaa kaikelle 100% ja menee paikasta toiseen, mutta kyllä jossain vaiheessa lopulta väsyy, jollain tavalla. Ja jos on paljon hoidettavaa, niin miten kaikkeen voisi satsata ihan täysillä, ilman ettei siitä puutu hyvää fiilistä? Siinä alkaa myös herkästi suorittamaan, eikä edes ajattele mitä tekee. Pyrin itse ajattelemaan sellaisella ''80% säännöllä'' joissain asioissa, esimerkiksi syömisen tai siivoamisen suhteen. Tärkeintä on yritys ja se, että tekee sinne hyvään suuntaan, mutta jos välillä syö epäterveellisesti tai epäsäännöllisesti, tai pieni pyykkikasa suurentuu isoksi vuoreksi, ei silti pidä itseään huonona tai vaadi liikoja. 80 prosenttiakin riittää välillä.