tiistai 11. heinäkuuta 2017

MUKAVUUSALUEELTA POIS JA TAKAISIN


Wau, miten vaikeelta tuntuu pitkästä aikaa kirjoittaa tähän, puhumattakaan edes ihan vaan blogialustan avaamisesta. Mutta on ollut myös vaikeaa olla kirjoittamatta. Edellinen postaus kertookin jonkin verran siitä, mistä tauko johtui.

Tiedättehän, kun välillä vaan täytyy ottaa etäisyyttä joihinkin asioihin, tajutakseen millä on oikeesti merkitystä? Sitä oon lähinnä viimeiset pari kuukautta tehnyt. Ottanut etäisyyttä asioihin, joihin käytin kaiken aikani, ja tehnyt sen sijaan kaikkea sellaista, mikä ei oo ennen kuulunut arkeen kovinkaan paljoa - tai välillä ollenkaan. Ja tehnyt myös niitä juttuja, jotka olin työntänyt syrjään, vaikken tiennyt halusinko tehdä niin. En tiennyt mitä haluan tehdä. Suoritin.

En olis uskonut huhtikuussa, miten tää lähes kokonaan arjen kääntäminen erilaiseksi vaikuttaa asioihin. Mutta se vaikutti, ja muutti paljon. Voi luoja miten eri tavalla oonkaan elänyt viimeiset pari kuukautta verrattuna siihen, miten ''normaalisti'' elän.

Oon tässä parin kuukauden aikana oppinut tuntemaan itseäni paremmin, kuin pitkään aikaan oon oppinut. Enkä siltä totutulta elämän suorittamiselta edes ollut huomannut, miten paljon opittavaa ja mietittävää miulla oli. Oon tajunnut - ainaskin osittain, mitä haluan tehdä, mikä miulle merkitsee, sekä millä sit taas ei oo niin paljoa väliä.

Tai siis, lähinnä tajunnut mitä haluan tällä hetkellä, koska kyllähän nekin fiilikset muuttuu. Mutta monilla varmasti on jokin itseensä juurtunut asia, jonka tietää jollain tapaa kuuluvan aina omaan elämään. Niitä oon lähinnä pohtinut, ja oivaltanut.

Pidän aina kovasti langoista sekä tavoitteista kiinni, enkä päästä itseäni helpolla. Tänä keväänä, sekä nyt alkukesästä päästin niistä langoista irti. Vaikeaa, mutta tuntui älyttömän hyvältä. Parhaalta päätökseltä pitkään aikaan. Enkä voi kun suositella sitä myös just siulle, jos siusta tuntuu siltä, että elämä on mennyt suorittamisen puolelle, ja hetkestä nauttiminen hukkunut rutiineihin sekä tavoitteisiin. Nuo on molemmat tosi tärkeitä juttuja, mutta liika on liikaa. Irtiotto tekee välillä erittäin hyvää.

Haluan kirjoittaa. Nautin kirjoittamisesta. Sen oon tässä parin viime kuukauden aikana muun muassa tajunnut.

Siks oon täällä ja kirjoitan. Ja tuun tekemään sitä taas niin paljon enemmän.

Oon ikävöinyt tätä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti